Psalmorum 36
1 Psalmus David, in finem, servo Domini. Dixit iniustus ut delinquat in semetipso: non est timor Dei ante oculos eius.
Davidin, Herran palvelian Psalmi, edelläveisaajalle. Se on sydämestäni sanottu jumalattomain menosta: ei he ensinkään Jumalaa pelkää.
2 Quoniam dolose egit in conspectu eius: ut inveniatur iniquitas eius ad odium.
Sillä hän suosittelee itsiänsä silmäinsä edessä, niinkauvan kuin hän löytää pahuutensa, saattaaksensa vihaa matkaan.
3 Verba oris eius iniquitas, et dolus: noluit intelligere ut bene ageret.
Hänen suunsa sanat ovat vääryys ja petos; ei hän tahdo enempää ymmärtää, että hän jotakin hyvää tekis,
4 Iniquitatem meditatus est in cubili suo: astitit omni viae non bonae, malitiam autem non odivit.
Mutta ajattelee vuoteessansa vahinkoa, ja pysyy vahvasti pahalla tiellä; ja ei he mitään pahaa hylkää.
5 Domine in caelo misericordia tua: et veritas tua usque ad nubes.
Herra, sinun laupiutes ulottuu niin leviältä kuin taivas on, ja sinun totuutes niin avaralta kuin pilvet juoksevat.
6 Iustitia tua sicut montes Dei: iudicia tua abyssus multa. Homines, et iumenta salvabis Domine:
Sinun vanhurskautes on niinkuin Jumalan vuoret, ja sinun oikeutes niinkuin suuri syvyys: Herra, sinä autat sekä ihmiset että eläimet.
7 quemadmodum multiplicasti misericordiam tuam Deus. Filii autem hominum, in tegmine alarum tuarum sperabunt.
Kuinka kallis on sinun hyvyytes, Jumala! että ihmisten lapset sinun siipeis varjon alle uskaltavat.
8 Inebriabuntur ab ubertate domus tuae: et torrente voluptatis tuae potabis eos.
He juopuvat sinun huonees runsaasta tavarasta, ja sinä juotat heitä hekumallas niinkuin virralla.
9 Quoniam apud te est fons vitae: et in lumine tuo videbimus lumen.
Sillä sinun tykönäs on elävä lähde, ja sinun valkeudessas me näemme valkeuden.
10 Praetende misericordiam tuam scientibus te, et iustitiam tuam his, qui recto sunt corde.
Levitä laupiutes niille, jotka sinun tuntevat, ja sinun vanhurskautes toimellisille.
11 Non veniat mihi pes superbiae: et manus peccatoris non moveat me.
Älä salli minua tallattaa ylpeiltä; ja jumalattomain käsi älköön minua kukistako.
12 Ibi ceciderunt qui operantur iniquitatem: expulsi sunt, nec potuerunt stare.
Vaan anna pahointekiät siihen langeta, että he syöstäisiin pois, ja ei seisoalla pysyisi.
