< Psalmorum 33 >
1 Psalmus David. Exultate iusti in Domino: rectos decet collaudatio.
Riemuitkaat, te vanhurskaat, Herrassa; vakain pitää häntä kauniisti kiittämän.
2 Confitemini Domino in cithara: in psalterio decem chordarum psallite illi.
Kiittäkäät Herraa kanteleilla, veisatkaat hänelle kiitosta kymmenkielisellä psaltarilla.
3 Cantate ei canticum novum: bene psallite ei in vociferatione.
Veisatkaat hänelle uusi virsi: veisatkaat jalosti kielten leikissä, helisemisellä.
4 Quia rectum est verbum Domini, et omnia opera eius in fide.
Sillä Herran sana on totinen, ja mitä hän lupaa, sen hän vahvana pitää.
5 Diligit misericordiam et iudicium: misericordia Domini plena est terra.
Hän rakastaa vanhurskautta ja tuomiota; maa on täynnänsä Herran laupiutta.
6 Verbo Domini caeli firmati sunt: et spiritu oris eius omnis virtus eorum.
Herran sanalla ovat taivaat tehdyt, ja kaikki heidän joukkonsa hänen suunsa hengellä.
7 Congregans sicut in utre aquas maris: ponens in thesauris abyssos.
Hän pitää koossa veden meressä niinkuin roukkiossa, ja kätkee syvyydet.
8 Timeat Dominum omnis terra: ab eo autem commoveantur omnes inhabitantes orbem.
Peljätköön Herraa kaikki maa; häntä peljätköön kaikki maan piirin asuvaiset.
9 Quoniam ipse dixit, et facta sunt: ipse mandavit, et creata sunt.
Sillä koska hän sanoo, niin se tapahtuu; jos hän käskee, niin se on tehty.
10 Dominus dissipat consilia gentium: reprobat autem cogitationes populorum, et reprobat consilia principum.
Herra tekee pakanain neuvot tyhjäksi; hän saattaa kansain ajatukset turhaksi.
11 Consilium autem Domini in aeternum manet: cogitationes cordis eius in generatione et generationem.
Mutta Herran neuvo pysyy ijankaikkisesti, hänen sydämensä ajatukset sukukunnasta sukukuntaan.
12 Beata gens, cuius est Dominus, Deus eius: populus, quem elegit in hereditatem sibi.
Autuas on se kansa, jonka Herra on Jumala, se kansa, jonka hän itsellensä on perinnöksi valinnut.
13 De caelo respexit Dominus: vidit omnes filios hominum.
Herra katsoi taivaasta alas, ja näki kaikki ihmisten lapset.
14 De praeparato habitaculo suo respexit super omnes, qui habitant terram.
Vahvalta istuimeltansa katsoi hän kaikkia, jotka maan päällä asuvat.
15 Qui finxit sigillatim corda eorum: qui intelligit omnia opera eorum.
Hän valmistaa kaikkein heidän sydämensä: hän ymmärtää kaikki heidän työnsä.
16 Non salvatur rex per multam virtutem: et gigas non salvabitur in multitudine virtutis suae.
Ei kuningasta auta hänen suuri väkensä, eikä sankari vapahdeta suurella voimallansa.
17 Fallax equus ad salutem: in abundantia autem virtutis suae non salvabitur.
Orhiit ei myös auta; ja heidän suuri väkevyytensä ei pelasta.
18 Ecce oculi Domini super metuentes eum: et in eis, qui sperant super misericordia eius.
Katso, Herran silmät katsovat niitä, jotka häntä pelkäävät, jotka hänen laupiuteensa toivovat,
19 Ut eruat a morte animas eorum: et alat eos in fame.
Että hän pelastais heidän sielunsa kuolemasta, ja elättäis heitä nälän aikana.
20 Anima nostra sustinet Dominum: quoniam adiutor et protector noster est.
Meidän sielumme odottaa Herraa, joka on meidän apumme ja kilpemme!
21 Quia in eo laetabitur cor nostrum: et in nomine sancto eius speravimus.
Sillä meidän sydämemme iloitsee hänessä, ja me toivomme hänen pyhään nimeensä.
22 Fiat misericordia tua Domine super nos: quemadmodum speravimus in te.
Olkoon sinun laupiutes, Herra, meidän päällämme, niinkuin me sinuun uskallamme!