< Psalmorum 132 >
1 Canticum graduum. Memento Domine David, et omnis mansuetudinis eius:
Matkalaulu. Muista, Herra, Daavidin hyväksi kaikkia hänen vaivojansa,
2 Sicut iuravit Domino, votum vovit Deo Iacob:
hänen, joka vannoi valan Herralle ja teki lupauksen Jaakobin Väkevälle:
3 Si introiero in tabernaculum domus meae, si ascendero in lectum strati mei:
"Minä en mene majaan, joka on minun kotini, enkä nouse vuoteeseeni, joka on minun leposijani,
4 Si dedero somnum oculis meis, et palpebris meis dormitationem:
minä en suo silmilleni unta enkä silmäluomilleni lepoa,
5 Et requiem temporibus meis: donec inveniam locum Domino, tabernaculum Deo Iacob.
ennenkuin löydän sijan Herralle, asumuksen Jaakobin Väkevälle".
6 Ecce audivimus eam in Ephrata: invenimus eam in campis silvae.
Katso, me kuulimme sen olevan Efratassa, me löysimme sen Jaarin kedoilta.
7 Introibimus in tabernaculum eius: adorabimus in loco, ubi steterunt pedes eius.
Menkäämme hänen asumukseensa, kumartukaamme hänen jalkainsa astinlaudan eteen.
8 Surge Domine in requiem tuam, tu et arca sanctificationis tuae.
Nouse, Herra, leposijaasi, sinä ja sinun väkevyytesi arkki.
9 Sacerdotes tui induantur iustitiam: et sancti tui exultent.
Sinun pappisi olkoot puetut vanhurskaudella, ja sinun hurskaasi riemuitkoot.
10 Propter David servum tuum, non avertas faciem Christi tui.
Palvelijasi Daavidin tähden älä torju pois voideltusi kasvoja.
11 Iuravit Dominus David veritatem, et non frustrabitur eum: de fructu ventris tui ponam super sedem tuam.
Herra on vannonut Daavidille totisen valan, jota hän ei peruuta: "Sinun ruumiisi hedelmän minä asetan sinun valtaistuimellesi.
12 Si custodierint filii tui testamentum meum, et testimonia mea haec, quae docebo eos: Et filii eorum usque in saeculum, sedebunt super sedem tuam.
Jos sinun poikasi pitävät minun liittoni ja minun todistukseni, jotka minä heille opetan, niin saavat heidänkin poikansa istua sinun valtaistuimellasi iankaikkisesti."
13 Quoniam elegit Dominus Sion: elegit eam in habitationem sibi.
Sillä Herra on valinnut Siionin, halunnut sen asunnoksensa:
14 Haec requies mea in saeculum saeculi: hic habitabo quoniam elegi eam.
"Tämä on minun leposijani iankaikkisesti; tässä minä asun, sillä tänne on minun haluni ollut.
15 Viduam eius benedicens benedicam: pauperes eius saturabo panibus.
Siionin ravinnon minä runsaasti siunaan, sen köyhät minä leivällä ruokin.
16 Sacerdotes eius induam salutari: et sancti eius exultatione exultabunt.
Sen papit minä puetan autuudella, ja sen hurskaat riemuiten riemuitkoot.
17 Illuc producam cornu David, paravi lucernam Christo meo.
Siellä minä annan yletä Daavidille sarven, sytytän voidellulleni lampun.
18 Inimicos eius induam confusione: super ipsum autem efflorebit sanctificatio mea.
Hänen vihollisensa minä puetan häpeällä, mutta hänen päässänsä loistaa hänen kruununsa."