Psalmorum 121

1 Canticum graduum. Levavi oculos meos in montes, unde veniet auxilium mihi.

Veisu korkeimmassa Kuorissa. Minä nostan silmäni mäkiin päin, joista minulle apu tulee.

2 Auxilium meum a Domino, qui fecit caelum et terram.

Minun apuni tulee Herralta, joka taivaan ja maan tehnyt on.

3 Non det in commotionem pedem tuum: neque dormitet qui custodit te.

Ei hän salli jalkas horjua; eikä se torku, joka sinua kätkee.

4 Ecce non dormitabit neque dormiet, qui custodit Israel.

Katso, joka Israelia varjelee, ei se torku eli makaa.

5 Dominus custodit te, Dominus protectio tua, super manum dexteram tuam.

Herra kätkeköön sinua: Herra on sinun varjos, sinun oikialla kädelläs,

6 Per diem sol non uret te: neque luna per noctem.

Ettei aurinko sinua polttaisi päivällä, eikä kuu yöllä.

7 Dominus custodit te ab omni malo: custodiat animam tuam Dominus.

Herra kätkeköön sinun kaikesta pahasta: hän kätkeköön sinun sielus!

8 Dominus custodiat introitum tuum, et exitum tuum: ex hoc nunc, et usque in saeculum.

Herra kätkeköön sinun uloskäymises ja sisällekäymises, hamasta nyt ja ijankaikkiseen!