Psalmorum 107
1 Alleluia alleluia. Confitemini Domino quoniam bonus: quoniam in saeculum misericordia eius.
Kiittäkää Herraa, sillä hän on hyvä, sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti.
2 Dicant qui redempti sunt a Domino, quos redemit de manu inimici: et de regionibus congregavit eos:
Niin sanokoot Herran lunastetut, jotka hän on lunastanut ahdistuksen alta
3 A solis ortu, et occasu: ab aquilone, et mari.
ja koonnut pakanamaista, idästä ja lännestä, pohjoisesta ja meren puolelta.
4 Erraverunt in solitudine in inaquoso: viam civitatis habitaculi non invenerunt,
He harhailivat erämaassa, autiossa, tiettömässä maassa, löytämättä asuttua kaupunkia.
5 Esurientes, et sitientes: anima eorum in ipsis defecit.
Heidän oli nälkä ja jano, heidän sielunsa nääntyi heissä.
6 Et clamaverunt ad Dominum cum tribularentur: et de necessitatibus eorum eripuit eos.
Mutta hädässänsä he huusivat Herraa, ja hän pelasti heidät heidän ahdistuksistaan.
7 Et deduxit eos in viam rectam: ut irent in civitatem habitationis.
Ja hän ohjasi heidät oikealle tielle, niin että he pääsivät asuttuun kaupunkiin.
8 Confiteantur Domino misericordiae eius: et mirabilia eius filiis hominum.
Kiittäkööt he Herraa hänen armostansa, hänen ihmeellisistä teoistaan ihmislapsia kohtaan.
9 Quia satiavit animam inanem: et animam esurientem satiavit bonis.
Sillä hän ravitsee nääntyvän sielun ja täyttää nälkäisen sielun hyvyydellä.
10 Sedentes in tenebris, et umbra mortis: vinctos in mendicitate, et ferro.
He istuivat pimeydessä ja synkeydessä, vangittuina kurjuuteen ja rautoihin,
11 Quia exacerbaverunt eloquia Dei: et consilium Altissimi irritaverunt.
koska olivat niskoitelleet Jumalan käskyjä vastaan ja katsoneet halvaksi Korkeimman neuvon.
12 Et humiliatum est in laboribus cor eorum: infirmati sunt, nec fuit qui adiuvaret.
Hän masensi heidän sydämensä kärsimyksellä; he sortuivat, eikä ollut auttajaa.
13 Et clamaverunt ad Dominum cum tribularentur: et de necessitatibus eorum liberavit eos.
Mutta hädässänsä he huusivat Herraa, ja hän pelasti heidät heidän ahdistuksistaan.
14 Et eduxit eos de tenebris, et umbra mortis: et vincula eorum dirupit.
Hän vei heidät ulos pimeydestä ja synkeydestä, hän katkaisi heidän kahleensa.
15 Confiteantur Domino misericordiae eius: et mirabilia eius filiis hominum.
Kiittäkööt he Herraa hänen armostansa ja hänen ihmeellisistä teoistaan ihmislapsia kohtaan.
16 Quia contrivit portas aereas: et vectes ferreos confregit.
Sillä hän särkee vaskiset ovet ja rikkoo rautaiset salvat.
17 Suscepit eos de via iniquitatis eorum: propter iniustitias enim suas humiliati sunt.
He olivat hulluja, sillä heidän vaelluksensa oli syntinen, ja he kärsivät vaivaa pahojen tekojensa tähden.
18 Omnem escam abominata est anima eorum: et appropinquaverunt usque ad portas mortis.
Heidän sielunsa inhosi kaikkea ruokaa, ja he olivat lähellä kuoleman portteja.
19 Et clamaverunt ad Dominum cum tribularentur: et de necessitatibus eorum liberavit eos.
Mutta hädässänsä he huusivat Herraa, ja hän pelasti heidät heidän ahdistuksistaan.
20 Misit verbum suum, et sanavit eos: et eripuit eos de interitionibus eorum.
Hän lähetti sanansa ja paransi heidät ja pelasti heidät haudasta.
21 Confiteantur Domino misericordiae eius: et mirabilia eius filiis hominum.
Kiittäkööt he Herraa hänen armostansa ja hänen ihmeellisistä teoistaan ihmislapsia kohtaan.
22 Et sacrificent sacrificium laudis: et annuncient opera eius in exultatione.
Uhratkoot kiitosuhreja ja kertokoot riemuiten hänen töitään.
23 Qui descendunt mare in navibus, facientes operationem in aquis multis.
He lähtivät laivoilla merelle ja kävivät kauppaa suurilla vesillä.
24 Ipsi viderunt opera Domini, et mirabilia eius in profundo.
He näkivät Herran työt ja hänen ihmeelliset tekonsa meren syvyyksissä.
25 Dixit, et stetit spiritus procellae: et exaltati sunt fluctus eius.
Hän sanoi sanansa ja nosti myrskytuulen, joka kohotti korkealle sen aallot.
26 Ascendunt usque ad caelos, et descendunt usque ad abyssos: anima eorum in malis tabescebat.
He kohosivat taivasta kohti, he vajosivat syvyyksiin; heidän sielunsa menehtyi tuskasta.
27 Turbati sunt, et moti sunt sicut ebrius: et omnis sapientia eorum devorata est.
He horjuivat ja hoippuivat kuin juopunut, ja kaikki heidän taitonsa hämmentyi.
28 Et clamaverunt ad Dominum cum tribularentur, et de necessitatibus eorum eduxit eos.
Mutta hädässänsä he huusivat Herraa, ja hän päästi heidät heidän ahdistuksistaan.
29 Et statuit procellam eius in auram: et siluerunt fluctus eius.
Hän tyynnytti myrskyn, ja meren aallot hiljenivät.
30 Et laetati sunt quia siluerunt: et deduxit eos in portum voluntatis eorum.
He iloitsivat, kun tuli tyyni, ja hän vei heidät toivottuun satamaan.
31 Confiteantur Domino misericordiae eius: et mirabilia eius filiis hominum.
Kiittäkööt he Herraa hänen armostansa ja hänen ihmeellisistä teoistaan ihmislapsia kohtaan.
32 Et exaltent eum in ecclesia plebis: et in cathedra seniorum laudent eum.
Kunnioittakoot häntä kansan seurakunnassa ja vanhinten kokouksessa häntä ylistäkööt.
33 Posuit flumina in desertum: et exitus aquarum in sitim.
Hän muutti virrat erämaaksi ja vesilähteet kuivaksi maaksi,
34 Terram fructiferam in salsuginem, a malitia inhabitantium in ea.
hedelmällisen maan suola-aroksi, sen asukasten pahuuden tähden.
35 Posuit desertum in stagna aquarum: et terram sine aqua in exitus aquarum.
Hän muutti erämaan vesilammikoiksi ja kuivan maan vesilähteiksi.
36 Et collocavit illic esurientes: et constituerunt civitatem habitationis.
Ja hän asetti nälkäiset sinne asumaan ja he rakensivat kaupungin asuaksensa.
37 Et seminaverunt agros, et plantaverunt vineas: et fecerunt fructum nativitatis.
Ja he kylvivät peltoja ja istuttivat viinitarhoja, jotka tuottivat satoisan hedelmän.
38 Et benedixit eis, et multiplicati sunt nimis: et iumenta eorum non minoravit.
Hän siunasi heitä, ja he lisääntyivät suuresti, ja hän antoi heille paljon karjaa.
39 Et pauci facti sunt: et vexati sunt a tribulatione malorum, et dolore.
Ja kun he vähentyivät ja vaipuivat onnettomuuden ja huolten painon alla,
40 Effusa est contentio super principes: et errare fecit eos in invio, et non in via.
niin hän, joka vuodattaa ylenkatsetta ruhtinasten päälle ja panee heidät harhailemaan tiettömissä autiomaissa,
41 Et adiuvit pauperem de inopia: et posuit sicut oves familias.
hän kohotti köyhän kurjuudesta ja teki suvut suuriksi kuin lammaslaumat.
42 Videbunt recti, et laetabuntur: et omnis iniquitas oppilabit os suum.
Oikeamieliset näkevät sen ja riemuitsevat, ja kaiken vääryyden täytyy tukkia suunsa.
43 Quis sapiens et custodiet haec? et intelliget misericordias Domini?
Joka viisas on, se ottakoon näistä vaarin ja ajatelkoon Herran armotekoja.
