Psalmorum 103
1 Psalmus David. Benedic anima mea Domino et omnia, quae intra me sunt, nomini sancto eius.
Davidin Psalmi. Kiitä Herraa, sieluni, ja kaikki mitä minussa on, hänen pyhää nimeänsä!
2 Benedic anima mea Domino: et noli oblivisci omnes retributiones eius:
Kiitä Herraa, sieluni, ja älä unohda, mitä hyvää hän minulle tehnyt on,
3 Qui propitiatur omnibus iniquitatibus tuis: qui sanat omnes infirmitates tuas.
Joka sinulle kaikki syntis antaa anteeksi, ja parantaa kaikki rikokses;
4 Qui redimit de interitu vitam tuam: qui coronat te in misericordia et miserationibus.
Joka henkes päästää turmeluksesta, joka sinun kruunaa armolla ja laupiudella;
5 Qui replet in bonis desiderium tuum: renovabitur ut aquilae iuventus tua:
Joka suus täyttää hyvyydellä, että sinun nuoruutes uudistetaan niinkuin kotkan.
6 Faciens misericordias Dominus: et iudicium omnibus iniuriam patientibus.
Herra saattaa vanhurskauden ja tuomion kaikille, jotka vääryyttä kärsivät.
7 Notas fecit vias suas Moysi, filiis Israel voluntates suas.
Hän on tiensä Mosekselle tiettäväksi tehnyt, Israelin lapsille tekonsa.
8 Miserator, et misericors Dominus: longanimis, et multum misericors.
Laupias ja armollinen on Herra, kärsiväinen ja aivan hyvä.
9 Non in perpetuum irascetur: neque aeternum comminabitur.
Ei hän aina riitele, eikä vihastu ijankaikkisesti.
10 Non secundum peccata nostra fecit nobis: neque secundum iniquitates nostras retribuit nobis.
Ei hän synteimme perästä tee meille, eikä kosta meille pahain tekoimme jälkeen.
11 Quoniam secundum altitudinem caeli a terra: corroboravit misericordiam suam super timentes se.
Sillä niin korkia kuin taivas on maasta, antaa hän armonsa lisääntyä niille, jotka häntä pelkäävät.
12 Quantum distat Ortus ab occidente: longe fecit a nobis iniquitates nostras.
Niin kaukana kuin itä on lännestä, siirsi hän meistä pahat tekomme.
13 Quomodo miseretur pater filiorum, misertus est Dominus timentibus se:
Niinkuin isä armahtaa lapsia, niin Herrakin armahtaa pelkääväisiänsä;
14 quoniam ipse cognovit figmentum nostrum. Recordatus est quoniam pulvis sumus:
Sillä hän tietää, minkäkaltainen teko me olemme: hän muistaa meidät tomuksi.
15 homo, sicut foenum dies eius, tamquam flos agri sic efflorebit.
Ihminen on eläissänsä niinkuin ruoho: hän kukoistaa niinkuin kukkanen kedolla:
16 Quoniam spiritus pertransibit in illo, et non subsistet: et non cognoscet amplius locum suum.
Kuin tuuli käy sen päällitse, niin ei hän enään kestä, eikä hänen siansa tunne häntä ensinkään.
17 Misericordia autem Domini ab aeterno, et usque in aeternum super timentes eum. Et iustitia illius in filios filiorum,
Mutta Herran armo pysyy ijankaikkisesta ijankaikkiseen, hänen pelkääväistensä päälle, ja hänen vanhurskautensa lasten lapsiin,
18 his qui servant testamentum eius: Et memores sunt mandatorum ipsius, ad faciendum ea.
Niille, jotka hänen liittonsa pitävät, ja muistavat hänen käskyjänsä, tehdäksensä niitä.
19 Dominus in caelo paravit sedem suam: et regnum ipsius omnibus dominabitur.
Herra on valmistanut istuimensa taivaassa, ja hänen valtakuntansa hallitsee kaikkia.
20 Benedicite Domino omnes angeli eius: potentes virtute, facientes verbum illius, ad audiendam vocem sermonum eius.
Kiittäkäät Herraa, te hänen enkelinsä, te väkevät sankarit, jotka hänen käskynsä toimitatte, että hänen sanansa ääni kuultaisiin.
21 Benedicite Domino omnes virtutes eius: ministri eius, qui facitis voluntatem eius.
Kiittäkäät Herraa, kaikki hänen sotaväkensä, te hänen palveliansa, jotka teette hänen tahtonsa.
22 Benedicite Domino omnia opera eius: in omni loco dominationis eius, benedic anima mea Domino.
Kiittäkäät Herraa, kaikki hänen työnsä, kaikissa hänen valtansa paikoissa: kiitä, sieluni, Herraa.
