Proverbiorum 8
1 Numquid non sapientia clamitat, et prudentia dat vocem suam?
Eikö viisaus kutsu, eikö taito anna äänensä kuulua?
2 In summis, excelsisque verticibus supra viam, in mediis semitis stans,
Ylös kummuille, tien viereen, polkujen risteyksiin hän on asettunut.
3 iuxta portas civitatis in ipsis foribus loquitur, dicens:
Porttien pielissä, kaupungin portilla, oviaukoissa hän huutaa:
4 O viri, ad vos clamito, et vox mea ad filios hominum.
"Teitä minä kutsun, miehet, ja ihmislapsille kaikuu minun ääneni.
5 Intelligite parvuli astutiam, et insipientes animadvertite.
Tulkaa, yksinkertaiset, mieleviksi; tulkaa järkeviksi, te tyhmät.
6 Audite, quoniam de rebus magnis locutura sum: et aperientur labia mea, ut recta praedicent.
Kuulkaa, sillä jalosti minä puhun, ja avaan huuleni puhumaan, mikä oikein on;
7 Veritatem meditabitur guttur meum, et labia mea detestabuntur impium.
sillä totuutta minun suuni haastaa, ja jumalattomuus on minun huulilleni kauhistus.
8 Iusti sunt omnes sermones mei, non est in eis pravum quid, neque perversum.
Vanhurskaat ovat minun suuni sanat kaikki, ei ole niissä mitään petollista, ei väärää.
9 recti sunt intelligentibus, et aequi invenientibus scientiam.
Ne ovat kaikki oikeat ymmärtäväiselle, suorat niille, jotka löysivät tiedon.
10 Accipite disciplinam meam, et non pecuniam: doctrinam magis, quam aurum eligite.
Ottakaa minun kuritukseni, älkääkä hopeata, ja tieto ennen valituinta kultaa.
11 Melior est enim sapientia cunctis opibus pretiosissimis: et omne desiderabile ei non potest comparari.
Sillä parempi on viisaus kuin helmet, eivät mitkään kalleudet vedä sille vertaa.
12 Ego sapientia habito in consilio, et eruditis intersum cogitationibus.
Minä, viisaus, olen perehtynyt mielevyyteen, olen löytänyt tiedon ja taidollisuuden.
13 Timor Domini odit malum: arrogantiam, et superbiam, et viam pravam, et os bilingue detestor.
Herran pelko on pahan vihaamista. Kopeutta ja ylpeyttä, pahaa tietä ja kavalaa suuta minä vihaan.
14 Meum est consilium, et aequitas, mea est prudentia, mea est fortitudo.
Minulla on neuvo ja neuvokkuus; minä olen ymmärrys, minulla on voima.
15 Per me reges regnant, et legum conditores iusta decernunt:
Minun avullani kuninkaat hallitsevat, ruhtinaat säädöksensä vanhurskaasti säätävät.
16 Per me principes imperant, et potentes decernunt iustitiam.
Minun avullani päämiehet vallitsevat ja ylhäiset, maan tuomarit kaikki.
17 Ego diligentes me diligo: et qui mane vigilant ad me, invenient me.
Minä rakastan niitä, jotka minua rakastavat, ja jotka minua varhain etsivät, ne löytävät minut.
18 Mecum sunt divitiae, et gloria, opes superbae, et iustitia.
Minun tykönäni on rikkaus ja kunnia, ikivanha varallisuus ja vanhurskaus.
19 Melior est enim fructus meus auro, et lapide pretioso, et genimina me argento electo.
Minun hedelmäni on parempi kuin kulta, kuin puhtain kulta, minun antamani voitto valituinta hopeata parempi.
20 In viis iustitiae ambulo, in medio semitarum iudicii,
Minä vaellan vanhurskauden polkua, oikeuden teitten keskikohtaa,
21 ut ditem diligentes me, et thesauros eorum repleam.
antaakseni niille, jotka minua rakastavat, pysyvän perinnön ja täyttääkseni heidän aarrekammionsa.
22 Dominus possedit me in initio viarum suarum, antequam quidquam faceret a principio.
Herra loi minut töittensä esikoiseksi, ensimmäiseksi teoistaan, ennen aikojen alkua.
23 Ab aeterno ordinata sum, et ex antiquis antequam terra fieret.
Iankaikkisuudesta minä olen asetettu olemaan, alusta asti, hamasta maan ikiajoista.
24 Nondum erant abyssi, et ego iam concepta eram: necdum fontes aquarum eruperant:
Ennenkuin syvyyksiä oli, synnyin minä, ennenkuin oli lähteitä, vedestä rikkaita.
25 necdum montes gravi mole constiterant: ante colles ego parturiebar:
Ennenkuin vuoret upotettiin paikoilleen, ennen kukkuloita, synnyin minä,
26 adhuc terram non fecerat, et flumina, et cardines orbis terrae.
kun hän ei vielä ollut tehnyt maata, ei mantua, ei maanpiirin tomujen alkuakaan.
27 Quando praeparabat caelos, aderam: quando certa lege, et gyro vallabat abyssos:
Kun hän taivaat valmisti, olin minä siinä, kun hän veti piirin syvyyden pinnalle,
28 quando aethera firmabat sursum, et librabat fontes aquarum:
kun hän teki vahvoiksi pilvet korkeudessa, kun syvyyden lähteet saivat voiman,
29 quando circumdabat mari terminum suum, et legem ponebat aquis, ne transirent fines suos: quando appendebat fundamenta terrae:
kun hän merelle asetti sen rajat, että vedet eivät kävisi hänen käskynsä yli, kun hän vahvisti maan perustukset,
30 Cum eo eram cuncta componens: et delectabar per singulos dies, ludens coram eo omni tempore;
silloin minä hänen sivullansa hoidokkina olin, ihastuksissani olin päivästä päivään ja leikitsin hänen edessänsä kaikin ajoin;
31 ludens in orbe terrarum: et deliciae meae esse, cum filiis hominum.
leikitsin hänen maanpiirinsä päällä, ja ihastukseni olivat ihmislapset.
32 Nunc ergo filii audite me: Beati, qui custodiunt vias meas.
Siis te, lapset, kuulkaa minua; autuaat ne, jotka noudattavat minun teitäni!
33 Audite disciplinam, et estote sapientes, et nolite abiicere eam.
Kuritusta kuulkaa, niin viisastutte; älkää sen antako mennä menojaan.
34 Beatus homo qui audit me, et qui vigilat ad fores meas quotidie, et observat ad postes ostii mei.
Autuas se ihminen, joka minua kuulee, valvoo minun ovillani päivästä päivään, vartioitsee minun ovieni pieliä!
35 Qui me invenerit, inveniet vitam, et hauriet salutem a Domino:
Sillä joka minut löytää, löytää elämän ja saa Herran mielisuosion.
36 qui autem in me peccaverit, laedet animam suam. Omnes, qui me oderunt, diligunt mortem.
Mutta joka menee minusta harhaan, saa vahingon sielullensa; kaikki, jotka minua vihaavat, rakastavat kuolemaa."
