Proverbiorum 7
1 Fili mi, custodi sermones meos, et praecepta mea reconde tibi. Fili
Poikani! kätke minun sanani, ja pidä tykönäs minun käskyni.
2 serva mandata mea, et vives: et legem meam quasi pupillam oculi tui:
Ota vaari minun käskyistäni, niin sinä elää saat, ja minun laistani, niinkuin silmäs terästä.
3 liga eam in digitis tuis, scribe illam in tabulis cordis tui.
Sido ne sormiis, kirjoita ne sydämes tauluun.
4 Dic sapientiae, soror mea es: et prudentiam voca amicam tuam,
Sano viiisaudelle: sinä olet sisareni, ja kutsu toimi ystäväkses,
5 ut custodiant te a muliere extranea, et ab aliena, quae verba sua dulcia facit.
Että hän sinua varjelis muukalaisesta vaimosta, ja vieraasta, jonka sanat sileät ovat.
6 De fenestra enim domus meae per cancellos prospexi,
Sillä minä kurkistelin huoneeni akkunasta läpi häkin.
7 et video parvulos, considero vecordem iuvenem,
Ja näin tyhmän nuorukaisen taitamattomain seassa, ja äkkäsin hänen poikain joukossa;
8 qui transit per plateam iuxta angulum, et prope viam domus illius, graditur
Joka käveli kaduilla hänen nurkkainsa taitse, ja asteli sitä tietä, joka meni hänen huoneeseensa.
9 in obscuro, advesperascente die, in noctis tenebris, et caligine.
Hämärissä, kuin päivä ehtoolla oli, ja jo yö ja pimiä tuli:
10 Et ecce occurrit illi mulier ornatu meretricio, praeparata ad decipiendas animas: garrula, et vaga,
Ja katso, häntä kohtasi vaimo porton vaatteilla, kavala,
11 quietis impatiens, nec valens in domo consistere pedibus suis,
Tuima ja hillimätöin, jonka jalat ei pysyneet huoneessansa.
12 nunc foris, nunc in plateis, nunc iuxta angulos insidians.
Nyt on hän ulkona, nyt kaduilla, ja väijyy joka nurkassa.
13 Apprehensumque deosculatur iuvenem, et procaci vultu blanditur, dicens:
Hän otti hänen kiinni, ja suuta antoi hänen ja sanoi häpeemättä:
14 Victimas pro salute vovi, hodie reddidi vota mea.
Minä olen tehnyt kiitosuhrin, ja olen tätäpänä täyttänyt lupaukseni:
15 idcirco egressa sum in occursum tuum, desiderans te videre, et reperi.
Sentähden olen minä tullut sinua vastaan, varhain sinua etsimään, ja olen nyt sinut löytänyt.
16 Intexui funibus lectulum meum, stravi tapetibus pictis ex Aegypto.
Minä olen koreasti valmistanut vuoteeni Egyptin kirjavalla vaatteella,
17 aspersi cubile meum myrrha, et aloe, et cinnamomo.
Ja olen hyvänhajuiseksi tehnyt kammioni mirhamilla, aloella ja kanelilla.
18 Veni, inebriemur uberibus, et fruamur cupitis amplexibus, donec illucescat dies.
Tule, harjoittakaamme kyllin hekumaa aamuun asti, ja huvitelkaammme meitämme keskenämme rakkaudella.
19 non est enim vir in domo sua, abiit via longissima.
Sillä mies ei ole kotona: hän on pitkälle matkalle mennyt.
20 sacculum pecuniae secum tulit: in die plenae lunae reversurus est in domum suam.
Hän on ottanut rahasäkin myötänsä, ja tulee kotia äsken määrätyllä päivällä.
21 Irretivit eum multis sermonibus, et blanditiis labiorum protraxit illum.
Ja niin hän houkutteli monelöla sanalla, ja vaati häntä makialla puheella.
22 Statim eam sequitur quasi bos ductus ad victimam, et quasi agnus lasciviens, et ignorans quod ad vincula stultus trahatur,
Hän meni hänen kanssansa nopiasti, niinkuin teurastettava härkä, ja niinkuin jalkapuuhun, jolla tyhmät rangoitaan.
23 donec transfigat sagitta iecur eius: velut si avis festinet ad laqueum, et nescit quod de periculo animae illius agitur.
Siihenasti kuin hän nuolilla ampuu hänen maksansa lävitse: ja niinkuin lintu itsensä kiiruhtaa paulaan, ja ei tiedä sitä hengellensä vaaralliseksi.
24 Nunc ergo fili mi, audi me, et attende verbis oris mei.
Niin kuulkaat siis minua, minun lapseni, ja ottakaat vaari minun suuni sanoista.
25 Ne abstrahatur in viis illius mens tua: neque decipiaris semitis eius.
Älköön sydämes poiketko hänen tiellensä: älä salli sinuas vietellä hänen retkillensä.
26 multos enim vulneratos deiecit, et fortissimi quique interfecti sunt ab ea.
Sillä hän on monta haavoittanut ja langettanut, ja kaikkinaiset voimalliset ovat häneltä tapetut.
