Proverbiorum 6
1 Fili mi, si spoponderis pro amico tuo, defixisti apud extraneum manum tuam,
Poikani, jos sinää takaat lähimmäises, niin sinä olet kiinnittänyt kätes muukalaiseen.
2 illaqueatus es verbis oris tui, et captus propriis sermonibus.
Sinun sanoissas olet sinä paulaan istunut: sinä olet saavutettu puheissas.
3 Fac ergo quod dico fili mi, et temetipsum libera: quia incidisti in manum proximi tui. Discurre, festina, suscita amicum tuum:
ee siis, poikani, näin: pelasta itses: sillä olet tullut lähimmäises käsiin: joudu, nöyryytä itses ja vaadi lähimmäistäs.
4 ne dederis somnum oculis tuis, nec dormitent palpebrae tuae.
Älä anna silmilles unta, eikä silmälautas torkkua.
5 Eruere quasi damula de manu, et quasi avis de manu aucupis.
Kirvoita itses niinkuin metsävuohi pois käsistä, niinkuin lintu pyytäjänsä käsistä.
6 Vade ad formicam o piger, et considera vias eius, et disce sapientiam:
Mene laiska myyriäisen tykö, katso hänen menoansa ja opi.
7 quae cum non habeat ducem, nec praeceptorem, nec principem,
Vaikka ei hänelläyhtään hallitsiaa, teettäjää ja isäntää ole,
8 parat in aestate cibum sibi, et congregat in messe quod comedat.
Kuitenkin valmistaa hän elatuksensa suvella, ja koo ruokansa eloaikana.
9 Usquequo piger dormies? quando consurges e somno tuo?
Kuinka kauan sinä laiska makaat? koskas nouset unesta?
10 Paululum dormies, paululum dormitabis, paululum conseres manus ut dormias:
Makaa vielä vähä, ota vielä unta päähäs; laske kätes vähä yhteen, ettäs vielä levätä voisit;
11 et veniet tibi quasi viator, egestas, et pauperies quasi vir armatus. Si vero impiger fueris, veniet ut fons messis tua, et egestas longe fugiet a te.
Niin köyhyys äkisti tulee päälles niinkuin matkamies, ja vaivaisuus niinkuin varustettu mies.
12 Homo apostata, vir inutilis, graditur ore perverso,
Jumalatoin ihminen, vahingollinen mies, kävelee suunsa vääryydellä,
13 annuit oculis, terit pede, digito loquitur,
Iskee silmää, nyhtää jalvoillansa, kokottelee sormillansa.
14 pravo corde machinatur malum, et omni tempore iurgia seminat.
Vääryys on hänen sydämessänsä, ja aikoo pahaa: hän saattaa riidat matkaan.
15 huic extemplo veniet perditio sua, et subito conteretur, nec habebit ultra medicinam.
Sentähden tulee pikaisesti hänen kadotuksensa, ja hän äkisti muserretaan rikki, niin ettei hänellä yhtään parannusta ole.
16 Sex sunt, quae odit Dominus, et septimum detestatur anima eius:
Kuusi on, joita Herra vihaa, ja seitsemää kauhistuu hänen sielunsa:
17 Oculos sublimes, linguam mendacem, manus effundentes innoxium sanguinem,
Ylpiät silmät, petollinen kieli, kädet, jotka vuodattavat viatonta verta;
18 cor machinans cogitationes pessimas, pedes veloces ad currendum in malum,
Sydän, joka vahingollisia ajattelee, jalat, jotka ovat nopsat pahuuteen juoksemaan;
19 proferentem mendacia testem fallacem, et eum, qui seminat inter fratres discordias.
Väärä todistaja, joka valheita tuottaa, ja se, joka saattaa riidan veljesten välille.
20 Conserva fili mi praecepta patris tui, et ne dimittas legem matris tuae.
Poikani, pidä isäs käskyt, ja älä hylkää äitis lakia.
21 Liga ea in corde tuo iugiter, et circumda gutturi tuo.
Sido ne alati yhteen sydämes päälle, ja ripusta ne kaulaas.
22 Cum ambulaveris, gradiantur tecum: cum dormieris, custodiant te, et evigilans loquere cum eis.
Koskas vaellat, niin ne johdattavat sinua; koskas lepäät, niin he varjelevat sinua; koskas heräät, niin he puhuttelevat sinua.
23 quia mandatum lucerna est, et lex lux, et via vitae increpatio disciplinae:
Sillä käsky on niinkuin kynttilä, ja laki niinkuin valkeus, ja opin kuritus elämän tie,
24 ut custodiant te a muliere mala, et a blanda lingua extraneae.
Ettäs varjeltaisiin pahasta vaimosta, ja muukalaisen makiasta kielestä.
25 Non concupiscat pulchritudinem eius cor tuum, nec capiaris nutibus illius:
Älä himoitse sydämessäs hänen kauneuttansa, ettes vieteltäisi hänen silmäinsä kiillosta.
26 pretium enim scorti vix est unius panis: mulier autem viri pretiosam animam capit.
Sillä portto saattaa leivältä pois; mutta aviovaimo saattaa kauniin elämän.
27 Numquid potest homo abscondere ignem in sinu suo, ut vestimenta illius non ardeant?
Taitaako joku kätkeä tulen poveensa, ettei hänen vaattensa pala?
28 aut ambulare super prunas, ut non comburantur plantae eius?
Eli taitaako joku hiilten päällä kävellä, ettei hän jalkojansa polta?
29 sic qui ingreditur ad mulierem proximi sui, non erit mundus cum tetigerit eam.
Niin sille tapahtuu, joka lähimmäisensä vaimoa lähentelee; ei se pääse rankaisematta, joka häneen ryhtyy.
30 Non grandis est culpa, cum quis furatus fuerit: ut esurientem impleat animam:
Ei se ole varkaalle niin suuri häpiä, jos hän varastaa henkensä piteeksi, koska nälkä on:
31 deprehensus tamen reddet septuplum, et omnem substantiam domus suae tradet.
Jos hän käsitetään, antaa hän sen seitsemänkertaisesti jälleen, ja kaiken huoneensa saadun;
32 Qui autem adulter est, propter cordis inopiam perdet animam suam:
Mutta joka vaimon janssa huoruuteen lankee, se on tyhmä, ja joka sielunsa kadottaa tahtoo, se niin tekee.
33 turpitudinem et ignominiam congregat sibi, et opprobrium illius non delebitur.
Rangaistus ja häpiä tulee hänen päällensä, ja hänen häväistyksensä ei pyyhitä pois.
34 quia zelus et furor viri non parcet in die vindictae,
Sillä miehen vihalla on kiivaus: ei hän säästä häntä koston päivänä:
35 nec acquiescet cuiusquam precibus, nec suscipiet pro redemptione dona plurima.
Ei hän lukua pidä sovittajasta, eikä ota lahjoja, vaikka paljon antaisit.
