Proverbiorum 5
1 Fili mi, attende ad sapientiam meam, et prudentiae meae inclina aurem tuam,
Poikani, kuuntele minun viisauttani, kallista korvasi minun taidolleni
2 ut custodias cogitationes, et disciplinam labia tua conservent. Ne attendas fallaciae mulieris.
ottaaksesi vaarin taidollisuudesta, ja huulesi säilyttäkööt tiedon.
3 favus enim distillans labia meretricis, et nitidius oleo guttur eius.
Sillä hunajaa tiukkuvat vieraan vaimon huulet, hänen suunsa on öljyä liukkaampi.
4 novissima autem illius amara quasi absinthium, et acuta quasi gladius biceps.
Mutta lopulta hän on karvas kuin koiruoho, terävä kuin kaksiteräinen miekka.
Hänen jalkansa kulkevat alas kuolemaan, tuonelaan vetävät hänen askeleensa. (Sheol h7585)
6 Per semitam vitae non ambulant, vagi sunt gressus eius, et investigabiles.
Ei käy hän elämän tasaista polkua, hänen tiensä horjuvat hänen huomaamattaan.
7 Nunc ergo fili mi audi me, et ne recedas a verbis oris mei.
Niinpä, lapset, kuulkaa minua, älkää väistykö minun suuni sanoista.
8 Longe fac ab ea viam tuam, et ne appropinques foribus domus eius.
Pidä tiesi kaukana tuollaisesta äläkä lähesty hänen majansa ovea,
9 Ne des alienis honorem tuum, et annos tuos crudeli.
ettet antaisi muille kunniaasi etkä vuosiasi armottomalle,
10 ne forte implentur extranei viribus tuis, et labores tui sint in domo aliena,
ettei sinun tavarasi ravitsisi vieraita, sinun vaivannäkösi joutuisi toisen taloon
11 et gemas in novissimis, quando consumpseris carnes tuas et corpus tuum, et dicas:
ja ettet lopulta päätyisi huokailemaan ruumiisi ja lihasi riutuessa
12 Cur detestatus sum disciplinam, et increpationibus non acquievit cor meum,
ja sanomaan: "Miksi minä kuritusta vihasin ja sydämeni halveksui nuhdetta?
13 nec audivi vocem docentium me, et magistris non inclinavi aurem meam?
Miksi en kuullut neuvojaini ääntä, kallistanut korvaani opettajilleni?
14 Pene fui in omni malo, in medio ecclesiae et synagogae.
Olin joutua kokonaan turmion omaksi keskellä seurakunnan ja kansankokouksen."
15 Bibe aquam de cisterna tua, et fluenta putei tui:
Juo vettä omasta säiliöstäsi, sitä, mikä omasta kaivostasi juoksee.
16 Deriventur fontes tui foras, et in plateis aquas tuas divide.
Vuotaisivatko sinun lähteesi kadulle, toreille sinun vesiojasi!
17 Habeto eas solus, nec sint alieni participes tui.
Olkoot ne sinun omasi yksin, älkööt vierasten sinun ohessasi.
18 Sit vena tua benedicta, et laetare cum muliere adolescentiae tuae:
Olkoon sinun lähteesi siunattu, ja iloitse nuoruutesi vaimosta.
19 cerva charissima, et gratissimus hinnulus. ubera eius inebrient te in omni tempore, in amore eius delectare iugiter.
Armas peura, suloinen vuorikauris-hänen rintansa sinua aina riemulla ravitkoot, hurmautuos alati hänen rakkaudestaan.
20 Quare seduceris fili mi ab aliena, et foveris in sinu alterius?
Miksi, poikani, hurmautuisit irstaaseen naiseen ja syleilisit vieraan vaimon povea?
21 Respicit Dominus vias hominis, et omnes gressus eius considerat.
Sillä Herran silmien edessä ovat miehen tiet, ja hän tutkii kaikki hänen polkunsa.
22 Iniquitates suas capiunt impium, et funibus peccatorum suorum constringitur.
Jumalattoman vangitsevat hänen rikoksensa, ja hän tarttuu oman syntinsä pauloihin.
23 Ipse morietur, quia non habuit disciplinam, et in multitudine stultitiae suae decipietur.
Kurittomuuteensa hän kuolee ja suistuu harhaan suuressa hulluudessaan.
