Proverbiorum 31
1 Verba Lamuelis regis. Visio, qua erudivit eum mater sua.
Lemuelin, Massan kuninkaan, sanat, joilla hänen äitinsä kasvatti häntä.
2 Quid dilecte mi, quid dilecte uteri mei, quid dilecte votorum meorum?
Mitä, poikani; mitä, kohtuni poika; mitä, lupausteni poika?
3 Ne dederis mulieribus substantiam tuam, et divitias tuas ad delendos reges.
Älä anna voimaasi naisille, vaellustasi kuningasten turmelijatarten valtaan.
4 Noli regibus, o Lamuel, noli regibus dare vinum: quia nullum secretum est ubi regnat ebrietas.
Ei sovi kuningasten, Lemuel, ei sovi kuningasten viiniä juoda eikä ruhtinasten kysellä: "Missä väkijuomaa?"
5 et ne forte bibant, et obliviscantur iudiciorum, et mutent causam filiorum pauperis.
Muutoin hän juodessaan unhottaa, mitä saädetty on, ja vääntelee kaikkien kurjuuden lasten oikeuden.
6 Date siceram moerentibus, et vinum his, qui amaro sunt animo:
Antakaa väkevää juomaa menehtyvälle ja viiniä murhemielisille.
7 ut bibant, et obliviscantur egestatis suae, et doloris sui non recordentur amplius.
Sellainen juokoon ja unhottakoon köyhyytensä älköönkä enää vaivaansa muistelko.
8 Aperi os tuum muto, et causis omnium filiorum qui pertranseunt:
Avaa suusi mykän hyväksi, oikeuden hankkimiseksi kaikille sortuville.
9 aperi os tuum, decerne quod iustum est, et iudica inopem et pauperem.
Avaa suusi, tuomitse oikein, hanki kurjalle ja köyhälle oikeus.
10 Mulierem fortem quis inveniet? procul, et de ultimis finibus pretium eius.
Kelpo vaimon kuka löytää? Sellaisen arvo on helmiä paljon kalliimpi.
11 Confidit in ea cor viri sui, et spoliis non indigebit.
Hänen miehensä sydän häneen luottaa, eikä siltä mieheltä riistaa puutu.
12 Reddet ei bonum, et non malum, omnibus diebus vitae suae.
Hän tekee miehellensä hyvää, ei pahaa, kaikkina elinpäivinänsä.
13 Quaesivit lanam et linum, et operata est consilia manuum suarum.
Hän puuhaa villat ja pellavat ja halullisin käsin askartelee.
14 Facta est quasi navis institoris, de longe portans panem suum.
Hän on kauppiaan laivojen kaltainen: leipänsä hän noutaa kaukaa.
15 Et de nocte surrexit, deditque praedam domesticis suis, et cibaria ancillis suis.
Kun yö vielä on, hän nousee ja antaa ravinnon perheellensä, piioilleen heidän osansa.
16 Consideravit agrum, et emit eum: de fructu manuum suarum plantavit vineam.
Hän haluaa peltoa ja hankkii sen, istuttaa viinitarhan kättensä hedelmällä.
17 Accinxit fortitudine lumbos suos, et roboravit brachium suum.
Hän voimalla vyöttää kupeensa ja käsivartensa vahvistaa.
18 Gustavit, et vidit quia bona est negotiatio eius: non extinguetur in nocte lucerna eius.
Hankkeensa hän huomaa käyvän hyvin, ei sammu hänen lamppunsa yöllä.
19 Manum suam misit ad fortia, et digiti eius apprehenderunt fusum.
Hän ojentaa kätensä kehrävarteen ja käyttelee värttinää kämmenissään.
20 Manum suam aperuit inopi, et palmas suas extendit ad pauperem.
Hän avaa kätensä kurjalle, ojentaa köyhälle molemmat kätensä.
21 Non timebit domui suae a frigoribus nivis: omnes enim domestici eius vestiti sunt duplicibus.
Ei pelkää hän perheensä puolesta lunta, sillä koko hänen perheensä on puettu purppuravillaan.
22 Stragulatam vestem fecit sibi: byssus, et purpura indumentum eius.
Hän valmistaa itsellensä peitteitä; hienoa pellavaa ja punapurppuraa on hänen pukunsa.
23 Nobilis in portis vir eius, quando sederit cum senatoribus terrae.
Hänen miehensä on tunnettu porteissa, maanvanhinten seassa istuessansa.
24 Sindonem fecit, et vendidit, et cingulum tradidit Chananaeo.
Hän aivinapaitoja tekee ja myy, vöitä hän kauppiaalle toimittaa.
25 Fortitudo et decor indumentum eius, et ridebit in die novissimo.
Vallalla ja kunnialla hän on vaatetettu, ja hän nauraa tulevalle päivälle.
26 Os suum aperuit sapientiae, et lex clementiae in lingua eius.
Suunsa hän avaa viisauden sanoihin, hänen kielellään on lempeä opetus.
27 Consideravit semitas domus suae, et panem otiosa non comedit.
Hän tarkkaa talonsa menoa, eikä hän laiskan leipää syö.
28 Surrexerunt filii eius, et beatissimam praedicaverunt: vir eius, et laudavit eam.
Hänen poikansa nousevat ja kiittävät hänen onneansa; hänen miehensä nousee ja ylistää häntä:
29 Multae filiae congregaverunt sibi divitias: tu supergressa es universas.
"Paljon on naisia, toimellisia menoissaan, mutta yli niitten kaikkien kohoat sinä".
30 Fallax gratia, et vana est pulchritudo: mulier timens Dominum ipsa laudabitur.
Pettävä on sulous, kauneus katoavainen; ylistetty se vaimo, joka Herraa pelkää!
31 Date ei de fructu manuum suarum: et laudent eam in portis opera eius.
Suokaa hänen nauttia kättensä hedelmiä, hänen tekonsa häntä porteissa ylistäkööt.
