Proverbiorum 26
1 Quomodo nix in aestate, et pluviae in messe: sic indecens est stulto gloria.
Niinkuin lumi suvella ja sede elonaikana, niin ei sovi tyhmälle kunnia.
2 Sicut avis ad alta transvolans, et passer quo libet vadens: sic maledictum frustra prolatum in quempiam superveniet.
Niinkuin lintu menee pois, ja pääskynen lentää, niin ei sovi salvaa kirous ilman syytä.
3 Flagellum equo, et camus asino, et virga in dorso imprudentium.
Hevoselle ruoska ja aasille ohjat, ja hullulle vitsa selkään.
4 Ne respondeas stulto iuxta stultitiam suam, ne efficiaris ei similis.
Älä vastaa tyhmää hänen tyhmyytensä jälkeen, ettes myös sinä hänen kaltaiseksensa tulisi.
5 Responde stulto iuxta stultitiam suam, ne sibi sapiens esse videatur.
Vastaa tyhmää hänen tyhmyytensä jälkeen, ettei hän näkyisi viisaaksi silmissänsä.
6 Claudus pedibus, et iniquitatem bibens, qui mittit verba per nuncium stultum.
Joka tyhmäin sanansaattajain kautta asian toimittaa, hän on niinkuin rampa jaloista, ja saa vahingon.
7 Quomodo pulchras frustra habet claudus tibias: sic indecens est in ore stultorum parabola.
Niinkuin nilkku voi hypätä, niin tyhmä taitaa puhua viisaudesta.
8 Sicut qui mittit lapidem in acervum Mercurii: ita qui tribuit insipienti honorem.
Joka tyhmälle taritsee kunniaa, on niinkuin joku heittäisi kalliin kiven kiviroukkioon.
9 Quomodo si spina nascatur in manu temulenti: sic parabola in ore stultorum.
Sananlasku on tyhmäin suussa niinkuin orjantappura, joka juopuneen käsiin pistelee.
10 Iudicium determinat causas: et qui imponit stulto silentium, iras mitigat.
Taitava ihminen tekee kappaleen oikein; vaan joka taitamattoman palkkaa, hän sen turmelee.
11 Sicut canis, qui revertitur ad vomitum suum, sic imprudens, qui iterat stultitiam suam.
Niinkuin koira syö oksennuksensa, niin on hullu joka hulluutensa kertoo.
12 Vidisti hominem sapientem sibi videri? magis illo spem habebit insipiens.
Koskas näet jonkun, joka luulee itsensä viisaaksi, enempi on silloin toivoa tyhmästä kuin hänestä.
13 Dicit piger: Leo est in via, et leaena in itineribus:
Laiska sanoo: nuori jalopeura on tiellä, ja jalopeura kujalla.
14 sicut ostium vertitur in cardine suo, ita piger in lectulo suo.
Laiska kääntelee itsiänsä vuoteella niinkuin ovi saranassa.
15 Abscondit piger manum sub ascella sua, et laborat si ad os suum eam converterit.
Laiska panee kätensä poveensa: ja se tulee hänelle työlääksi saattaa suuhunsa jälleen.
16 Sapientior sibi piger videtur septem viris loquentibus sententias.
Laiska luulee itsensä viisaammaksi kuin seitsemän, jotka hyviä tapoja opettavat.
17 Sicut qui apprehendit auribus canem, sic qui transit impatiens, et commiscetur rixae alterius.
Joka käy ohitse ja sekoittaa itsensä muiden riitoihin, hän on senkaltainen, joka koiraa korvista vetää.
18 Sicut noxius est qui mittit sagittas, et lanceas in mortem:
Niinkuin se, joka salaa ampuu, tarkoittaa joutsella ja tappaa,
19 ita vir, fraudulenter nocet amico suo: et cum fuerit deprehensus, dicit: Ludens feci.
Niin on petollinen ihminen hänen lähimmäisillensä, ja sanoo: leikillä minä sen tein.
20 Cum defecerint ligna, extinguetur ignis: et susurrone subtracto, iurgia conquiescunt.
Kuin halot loppuvat, niin tuli sammuu, ja kuin kielikellot pannaan pois, niin riidat lakkaavat.
21 Sicut carbones ad prunas, et ligna ad ignem, sic homo iracundus suscitat rixas.
Niinkuin hiilet tuleen, ja puut liekkiin, niin riitainen ihminen saattaa metelin.
22 Verba susurronis quasi simplicia, et ipsa perveniunt ad intima ventris.
Panettelian sanat ovat niinkuin haavat, ja käyvät läpi sydämen.
23 Quomodo si argento sordido ornare velis vas fictile, sic labia tumentia cum pessimo corde sociata.
Viekas kieli ja paha sydän on niinkuin saviastia hopian savulla juotettu.
24 Labiis suis intelligitur inimicus, cum in corde tractaverit dolos.
Vihamien teeskelee itsensä toisin puheellansa; mutta petos on hänen sydämessänsä.
25 Quando submiserit vocem suam, ne credideris ei: quoniam septem nequitiae sunt in corde illius.
Kuin hän liehakoitsee makeilla puheillansa, niin älä usko häntä; sillä seitsemän kauhistusta on hänen sydämessänsä.
26 Qui operit odium fraudulenter, revelabitur malitia eius in consilio.
Joka pitää salavihaa, tehdäksensä vahinkoa, hänen pahuutensa tulee ilmi kokouksissa.
27 Qui fodit foveam, incidet in eam: et qui volvit lapidem, revertetur ad eum.
Joka kuopan kaivaa, hän lankee siihen, ja joka kiven vierittää, se kierittää sen itse päällensä.
28 Lingua fallax non amat veritatem: et os lubricum operatur ruinas.
Petollinen kieli vihaa rangaistusta, ja suu, joka myötäkielin puhuu, saattaa kadotukseen.
