Proverbiorum 24
1 Ne aemuleris viros malos, nec desideres esse cum eis:
Älä ole kiivas pahain ihmisten kanssa, ja älä himoitse olla heitä läsnä;
2 quia rapinas meditatur mens eorum, et fraudes labia eorum loquuntur.
Sillä heidän sydämensä pyytää vahingoittaa, ja heidän huulensa neuvovat pahuuteen.
3 Sapientia aedificabitur domus, et prudentia roborabitur.
Viisaudella raknnetaan huone, ja toimella se vahvistetaan.
4 In doctrina replebuntur cellaria, universa substantia pretiosa et pulcherrima.
Taidolla kammio täytetään kaikkinaisista kalliista ja jaloista tavaroista.
5 Vir sapiens, fortis est: et vir doctus, robustus et validus.
Viisas mies on väkevä, ja toimellinen mies on voimallinen väestä.
6 Quia cum dispositione initur bellum: et erit salus ubi multa consilia sunt.
Sillä neuvolla sodatkin pidetään: ja jossa monta neuvonantajaa on, siinä on voitto.
7 Excelsa stulto sapientia, in porta non aperiet os suum.
Viisaus on hullulle ylen korkia, ei hän tohdi avata suutansa portissa.
8 Qui cogitat mala facere, stultus vocabitur.
Joka ajattelee pahaa tehdäksensä, se kutsutaan pahain ajatusten päämieheksi.
9 Cogitatio stulti peccatum est: et abominatio hominum detractor.
Tyhmäin ajatus on synti, ja pilkkaaja on kauhistus ihmisille.
10 Si desperaveris lapsus in die angustiae: imminuetur fortitudo tua.
Ei se ole väkevä, joka ei tuskassa vahva ole.
11 Erue eos, qui ducuntur ad mortem: et qui trahuntur ad interitum liberare ne cesses.
Auta niitä, joita tappaa tahdotaan, ja älä vedä sinuas pois pois niiden tyköä, jotka kuoletetaan.
12 Si dixeris: Vires non suppetunt: qui inspector est cordis, ipse intelligit, et servatorem animae tuae nihil fallit, reddetque homini iuxta opera sua.
Jos sinä sanot: katso, emme ymmärrä sitä! luuletkos, ettei se, joka sydämet tutkii, sitä ymmärrä? ja se, joka sielustas ottaa vaarin, tunne sitä ja kosta ihmiselle tekonsa jälkeen?
13 Comede, fili mi, mel, quia bonum est, et favum dulcissimum gutturi tuo:
Syö, poikani, hunajaa; sillä se on hyvä, ja mesileupä on makia suus laelle.
14 Sic et doctrina sapientiae animae tuae: quam cum inveneris, habebis in novissimis spem, et spes tua non peribit.
Niin on myös viisauden oppi sielulles: koskas sen löydät, niin sinun viimein käy hyvin, ja ei sinun toivos ole turha.
15 Ne insidieris, et quaeras impietatem in domo iusti, neque vastes requiem eius.
Älä vartioitse vanhurskaan huonetta, sinä jumalatoin, älä hukkaa hänen lepoansa.
16 Septies enim in die cadit iustus, et resurgit: impii autem corruent in malum.
Sillä vanhurskas taitaa langeta seitsemän kertaa, ja nousee jälleen; mutta jumalattomat kaatuvat onnettomuuteen.
17 Cum ceciderit inimicus tuus, ne gaudeas, et in ruina eius ne exultet cor tuum:
Älä iloitse vihamiehes vahingosta, ja älköön sinun sydämes riemuitko hänen onnettomuudestansa,
18 ne forte videat Dominus, et displiceat ei, et auferat ab eo iram suam.
Ettei Herra näkisi sitä, ja se olis hänelle kelvotoin, ja hän kääntäis vihansa pois hänen päältänsä.
19 Ne contendas cum pessimis, nec aemuleris impios:
Älä vihastu pahain päälle, älä myös ole kiivas jumalattomain tähden;
20 quoniam non habent futurorum spem mali, et lucerna impiorum extinguetur.
Sillä ei häijyllä ole mitään toivomista, ja jumalattomain kynttilä pitää sammuman.
21 Time Dominum, fili mi, et regem: et cum detractoribus non commiscearis:
Poikani, pelkää Herraa ja kuningasta, ja älä sekoita sinuas kapinan nostajain kanssa.
22 quoniam repente consurget perditio eorum: et ruinam utriusque quis novit?
Sillä heidän kadotuksensa nousee äkisti: ja kuka tietää, koska kummankin onnetomuus tulee?
23 Haec quoque sapientibus dico: Cognoscere personam in iudicio non est bonum.
Nämä ovat myös viisasten: ei ole hyvä katsoa muotoa tuomiossa.
24 Qui dicunt impio: Iustus es: maledicent eis populi, et detestabuntur eos tribus.
Joka jumalattomalle sanoo: sinä olet hurskas! häntä kiroovat ihmiset, ja kansa vihaa häntä.
25 Qui arguunt eum, laudabuntur: et super ipsos veniet benedictio.
Mutta jotka rankaisevat, he ovat otolliset, ja runsas siunaus tulee heidän päällensä.
26 Labia deosculabitur, qui recta verba respondet.
Toimellinen vastaus on niinkuin suloinen suun antamus.
27 Praepara foris opus tuum, et diligenter exerce agrum tuum: et postea aedifices domum tuam.
Toimita työs ulkona, ja valmista peltos, ja rakenna sitte huonees.
28 Ne sis testis frustra contra proximum tuum: nec lactes quemquam labiis tuis.
Älä todista lähimmäistäs vastaan ilman syytä, ja älä petä suullas.
29 Ne dicas: Quomodo fecit mihi, sic faciam ei: reddam unicuique secundum opus suum.
Älä sano: niinkuin hän teki minulle, niin minä teen hänelle: minä kostan jokaiselle hänen tekonsa jälkeen.
30 Per agrum hominis pigri transivi, et per vineam viri stulti:
Minä kävin laiskan pellon ohitse, ja tyhmän viinamäen sivuitse,
31 et ecce totum repleverant urticae, et operuerant superficiem eius spinae, et maceria lapidum destructa erat.
Ja katso, siinä olivat paljaat ohdakkeet kasvaneet, ja se oli nukulaista täynnä, ja aidat olivat kaatuneet.
32 Quod cum vidissem, posui in corde meo, et exemplo didici disciplinam.
Kuin minä sen bäin, panin minä sen sydämeeni, katselin ja opin siitä.
33 Usquequo piger dormies? usquequo de somno consurgens? Parum, inquam, dormies, modicum dormitabis, pauxillum manus conseres, ut quiescas:
Sinä tahdot vielä vähä maata ja unelias olla, ja enempi käsiäs yhteen panna lepäämään;
34 et veniet tibi quasi cursor egestas, et mendicitas quasi vir armatus.
Mutta köyhyytes pitää sinulle tuleman niinkuin matkamies, ja vaivaisuus niinkuin varustettu mies.
