Proverbiorum 23
1 Quando sederis ut comedas cum principe, diligenter attende quae apposita sunt ante faciem tuam:
Kun istut aterialle hallitsijan seurassa, niin pidä tarkoin mielessä, kuka edessäsi on,
2 et statue cultrum in gutture tuo, si tamen habes in potestate animam tuam,
ja pane veitsi kurkullesi, jos olet kovin nälkäinen.
3 ne desideres de cibis eius, in quo est panis mendacii.
Älä himoitse hänen herkkujansa, sillä ne ovat petollisia ruokia.
4 Noli laborare ut diteris: sed prudentiae tuae pone modum.
Älä näe vaivaa rikastuaksesi, lakkaa käyttämästä ymmärrystäsi siihen.
5 Ne erigas oculos tuos ad opes, quas non potes habere: quia facient sibi pennas quasi aquilae, et volabunt in caelum.
Kun silmäsi siihen lentävät, on rikkaus mennyttä; sillä se saa siivet kuin kotka, joka lentää taivaalle.
6 Ne comedas cum homine invido, et ne desideres cibos eius:
Älä syö pahansuovan leipää äläkä himoitse hänen herkkujansa.
7 quoniam in similitudinem arioli, et coniectoris, aestimat quod ignorat. Comede et bibe, dicet tibi: et mens eius non est tecum.
Sillä niinkuin hän mielessään laskee, niin hän menettelee: hän sanoo sinulle: "Syö ja juo", mutta hänen sydämensä ei ole sinun puolellasi.
8 Cibos, quos comederas, evomes: et perdes pulchros sermones tuos.
Syömäsi palan sinä olet oksentava, ja suloiset sanasi sinä tuhlasit turhaan.
9 In auribus insipientium ne loquaris: qui despicient doctrinam eloquii tui.
Älä puhu tyhmän kuullen, sillä hän katsoo ymmärtäväiset sanasi ylen.
10 Ne attingas parvulorum terminos: et agrum pupillorum ne introeas:
Älä siirrä ikivanhaa rajaa äläkä mene orpojen pelloille.
11 Propinquus enim illorum fortis est: et ipse iudicabit contra te causam illorum.
Sillä heidän sukulunastajansa on väkevä, ja hän ajaa heidän asiansa sinua vastaan.
12 Ingrediatur ad doctrinam cor tuum: et aures tuae ad verba scientiae.
Tuo sydämesi kuritettavaksi ja korvasi taidon sanojen ääreen.
13 Noli subtrahere a puero disciplinam: si enim percusseris eum virga, non morietur.
Älä kiellä poikaselta kuritusta, sillä jos lyöt häntä vitsalla, säästyy hän kuolemasta.
Vitsalla sinä häntä lyöt, tuonelasta hänen sielunsa pelastat. (Sheol h7585)
15 Fili mi, si sapiens fuerit animus tuus, gaudebit tecum cor meum:
Poikani, jos sinun sydämesi viisastuu, niin minunkin sydämeni iloitsee;
16 et exultabunt renes mei, cum locuta fuerint recta labia tua.
ja sisimpäni riemuitsee, jos sinun huulesi puhuvat sitä, mikä oikein on.
17 Non aemuletur cor tuum peccatores: sed in timore Domini esto tota die:
Älköön sydämesi kadehtiko jumalattomia, mutta kiivaile aina Jumalan pelon puolesta,
18 quia habebis spem in novissimo, et praestolatio tua non auferetur.
niin sinulla totisesti on tulevaisuus, ja toivosi ei mene turhaan.
19 Audi fili mi, et esto sapiens: et dirige in via animum tuum.
Kuule, poikani, ja viisastu, ja ohjaa sydämesi oikealle tielle.
20 Noli esse in conviviis potatorum, nec in comessationibus eorum, qui carnes ad vescendum conferunt:
Älä oleskele viininjuomarien parissa äläkä lihansyömärien.
21 quia vacantes potibus, et dantes symbola consumentur, et vestietur pannis dormitatio.
Sillä juomari ja syömäri köyhtyy, ja unteluus puettaa ryysyihin.
22 Audi patrem tuum, qui genuit te: et ne contemnas cum senuerit mater tua.
Kuule isääsi, joka on sinut siittänyt, äläkä äitiäsi halveksi, kun hän on vanhennut.
23 Veritatem eme, et noli vendere sapientiam, et doctrinam, et intelligentiam.
Osta totuutta, älä myy, osta viisautta, kuria ja ymmärrystä.
24 Exultat gaudio pater iusti: qui sapientem genuit, laetabitur in eo.
neen saa riemuita vanhurskaan isä; joka viisaan on siittänyt, sillä on ilo hänestä.
25 Gaudeat pater tuus, et mater tua, et exultet quae genuit te.
Olkoon sinun isälläsi ja äidilläsi ilo, sinun synnyttäjäsi riemuitkoon.
26 Praebe fili mi cor tuum mihi: et oculi tui vias meas custodiant.
Anna sydämesi, poikani, minulle, ja olkoot minun tieni sinun silmissäsi mieluiset.
27 Fovea enim profunda est meretrix: et puteus angustus, aliena.
Sillä portto on syvä kuoppa, ja vieras vaimo on ahdas kaivo.
28 Insidiatur in via quasi latro, et quos incautos viderit, interficiet.
Vieläpä hän väijyy kuin rosvo, ja hän kartuttaa uskottomia ihmisten seassa.
29 Cui vae? cuius patri vae? cui rixae? cui foveae? cui sine causa vulnera? cui suffusio oculorum?
Kenellä on voivotus, kenellä vaikerrus? Kenellä torat, kenellä valitus? Kenellä haavat ilman syytä? Kenellä sameat silmät?
30 Nonne his, qui commorantur in vino, et student calicibus epotandis?
Niillä, jotka viinin ääressä viipyvät, jotka tulevat makujuomaa maistelemaan.
31 Ne intuearis vinum quando flavescit, cum splenduerit in vitro color eius: ingreditur blande,
Älä katsele viiniä, kuinka se punoittaa, kuinka se maljassa hohtaa ja helposti valahtaa alas.
32 sed in novissimo mordebit ut coluber, et sicut regulus venena diffundet.
Lopulta se puree kuin käärme ja pistää kuin myrkkylisko.
33 Oculi tui videbunt extraneas, et cor tuum loquetur perversa.
Silmäsi outoja näkevät, ja sydämesi haastelee sekavia.
34 Et eris sicut dormiens in medio mari, et quasi sopitus gubernator, amisso clavo:
Sinusta on kuin makaisit keskellä merta, on kuin maston huipussa makaisit.
35 et dices: Verberaverunt me, sed non dolui: traxerunt me, et ego non sensi: quando evigilabo, et rursus vina reperiam?
"Löivät minua, mutta ei koskenut minuun; pieksivät minua, mutta en tiennyt mitään. Milloinkahan herännen? Tahdonpa taas hakea tätä samaa."
