Proverbiorum 21
1 Sicut divisiones aquarum, ita cor regis in manu Domini: quocumque voluerit, inclinabit illud.
Kuninkaan sydän on Herran kädessä, niinkuin vesiojat, ja hän taittaa sen kuhunka tahtoo.
2 Omnis via viri recta sibi videtur: appendit autem corda Dominus.
Jokainen luulee tiensä oikiaksi, vaan Herra koettelee sydämet.
3 Facere misericordiam et iudicium, magis placet Domino quam victimae.
Hyvin ja oikein tehdä, on Herralle otollisempi kuin uhri.
4 Exaltatio oculorum est dilatatio cordis: lucerna impiorum peccatum.
Ylpiät silmät ja paisunut sydän, ja jumalattomain kynttilä on synti.
5 Cogitationes robusti semper in abundantia: omnis autem piger semper in egestate est.
Ahkeran miehen aivoitukset tuovat yltäkylläisyyden; vaan joka pikainen on, se tulee köyhäksi.
6 Qui congregat thesauros lingua mendacii, vanus et excors est, et impingetur ad laqueos mortis.
Joka tavaran kokoo valheella, se on kulkeva turhuus, niiden seassa, jotka kuolemaa etsivät.
7 Rapinae impiorum detrahent eos, quia noluerunt facere iudicium.
Jumalattomain raatelemus pitää heitä peljättämän; sillä ei he tahtoneet tehdä, mitä oikia on.
8 Perversa via viri, aliena est: qui autem mundus est, rectum opus eius.
Jumalattoman ihmisen tie on outo; mutta puhtaan työ on oikia.
9 Melius est sedere in angulo domatis, quam cum muliere litigiosa, et in domo communi.
Parempi on asua katon kulmalla, kuin riitaisen vaimon kanssa yhdessä huoneessa.
10 Anima impii desiderat malum, non miserebitur proximo suo.
Jumalattoman sielu toivottaa pahaa, ja ei suo lähimmäisellensä mitään.
11 Mulctato pestilente sapientior erit parvulus: et si sectetur sapientem, sumet scientiam.
Kuin pilkkaaja rangaistaan, niin tyhmät viisaaksi tulevat, ja kuin viisas tulee opetetuksi, niin hän ottaa opin.
12 Excogitat iustus de domo impii, ut detrahat impios a malo.
vanhurskas pitää itsensä viisaasti jumalattoman huonetta vastaan; vaan jumalattomat kietovat itsensä onnettomuuteen.
13 Qui obturat aurem suam ad clamorem pauperis, et ipse clamabit, et non exaudietur.
Joka tukitsee korvansa köyhän huudolta, hänen pitää myös huutaman, ja ei kuultaman.
14 Munus absconditum extinguit iras: et donum in sinu indignationem maximam.
Salainen lahja asettaa vihan, ja helmaan anto lepyttä suurimman kiukun.
15 Gaudium iusto est facere iudicium: et pavor operantibus iniquitatem.
Se on vanhurskaille ilo, tehdä mikä oikia on, vaan pahantekiöillä on pelko.
16 Vir, qui erraverit a via doctrinae, in coetu gigantum commorabitur.
Ihminen joka poikkee viisauden tieltä, pitää oleman kuolleiden joukossa.
17 Qui diligit epulas, in egestate erit: qui amat vinum, et pinguia, non ditabitur.
Joka hekumaa rakastaa, se tulee köyhäksi; ja joka viinaa ja öljyä rakastaa, ei hän tule rikkaaksi.
18 Pro iusto dabitur impius: et pro rectis iniquus.
Jumalatoin pitää annettaman ulos vanhurskaan siaan, ja ylönkatsoja siveiden edestä.
19 Melius est habitare in terra deserta, quam cum muliere rixosa et iracunda.
Parempi on asua autiossa maassa kuin riitaisen ja vihaisen vaimon kanssa.
20 Thesaurus desiderabilis, et oleum in habitaculo iusti: et imprudens homo dissipabit illud.
Viisaan huoneessa on suloinen tavara ja öljy, vaan tyhmä ihminen sen tuhlaa.
21 Qui sequitur iustitiam et misericordiam, inveniet vitam, et gloriam.
Joka vanhurskautta ja hyvyyttä noudattaa, hän löytää elämän, vanhurskauden ja kunnian.
22 Civitatem fortium ascendit sapiens, detraxitque robur fiduciae eius.
Viisas mies voittaa väkeväin kaupungin, ja kukistaa heidän uskalluksensa vahvuuden.
23 Qui custodit os suum, et linguam suam, custodit ab angustiis animam suam.
Joka suunsa ja kielensä hillitsee, hän varjelee sielunsa ahdistuksesta.
24 Superbus et arrogans vocatur indoctus, qui in ira operatur superbiam.
Joka ynseä ja ylpiä on, hän kutsutaan pilkkaajaksi, joka vihassa ynseytensä näyttää.
25 Desideria occidunt pigrum: noluerunt enim quidquam manus eius operari:
Laiskan himo tappaa hänen, ettei hänen kätensä tahtoneet mitään tehdä:
26 tota die concupiscit et desiderat: qui autem iustus est, tribuet, et non cessabit.
Hän himoitsee suuresti kaiken päivän; muuta vanhurskas antaa, ja ei kiellä.
27 Hostiae impiorum abominabiles, quae offeruntur ex scelere.
Jumalattomain uhri on kauhistus, semminkin kuin se synnissä uhrataan.
28 Testis mendax peribit: vir obediens loquetur victoriam.
Väärän todistajan pitää hukkuman; vaan joka tottelee, hän saa aina puhua.
29 Vir impius procaciter obfirmat vultum suum: qui autem rectus est, corrigit viam suam.
Jumalatoin juoksee päätähavin lävitse: mutta hurskas ojentaa tiensä.
30 Non est sapientia, non est prudentia, non est consilium contra Dominum.
Ei yksikään viisaus, eli ymmärrys, eikä neuvo, auta herraa vastaan.
31 Equus paratur ad diem belli: Dominus autem salutem tribuit.
Hevoset valmistetaan sodan päiväksi; mutta voitto tulee herralta.
