< Proverbiorum 18 >
1 Occasiones quaerit qui vult recedere ab amico: omni tempore erit exprobrabilis.
Eriseurainen noudattaa omia pyyteitään; kaikin neuvoin hän riitaa haastaa.
2 Non recipit stultus verba prudentiae: nisi ea dixeris quae versantur in corde eius.
Tyhmän halu ei ole ymmärrykseen, vaan tuomaan julki oma mielensä.
3 Impius, cum in profundum venerit peccatorum, contemnit: sed sequitur eum ignominia et opprobrium.
Kunne jumalaton tulee, tulee ylenkatsekin, ja häpeällisen menon mukana häväistys.
4 Aqua profunda verba ex ore viri: et torrens redundans fons sapientiae.
Syviä vesiä ovat sanat miehen suusta, ovat virtaava puro ja viisauden lähde.
5 Accipere personam impii in iudicio non est bonum, ut declines a veritate iudicii.
Ei ole hyvä pitää syyllisen puolta ja vääräksi vääntää syyttömän asiaa oikeudessa.
6 Labia stulti miscent se rixis: et os eius iurgia provocat.
Tyhmän huulet tuovat mukanaan riidan, ja hänen suunsa kutsuu lyöntejä.
7 Os stulti contritio eius: et labia ipsius, ruina animae eius.
Oma suu on tyhmälle turmioksi ja omat huulet ansaksi hänelle itselleen.
8 Verba bilinguis, quasi simplicia: et ipsa perveniunt usque ad interiora ventris. Pigrum deiicit timor: animae autem effeminatorum esurient.
Panettelijan puheet ovat kuin herkkupalat ja painuvat sisusten kammioihin asti.
9 Qui mollis et dissolutus est in opere suo, frater est sua opera dissipantis.
Joka on veltto toimessansa, se on jo tuhontekijän veli.
10 Turris fortissima, nomen Domini: ad ipsam currit iustus, et exaltabitur.
Herran nimi on vahva torni; hurskas juoksee sinne ja saa turvan.
11 Substantia divitis urbs roboris eius, et quasi murus validus circumdans eum.
Rikkaan tavara on hänen vahva kaupunkinsa, ja korkean muurin kaltainen hänen kuvitteluissaan.
12 Antequam conteratur, exaltatur cor hominis: et antequam glorificetur, humiliatur.
Kukistumisen edellä miehen sydän ylpistyy, mutta kunnian edellä käy nöyryys.
13 Qui prius respondet quam audiat, stultum se esse demonstrat, et confusione dignum.
Jos kuka vastaa, ennenkuin on kuullut, on se hulluutta ja koituu hänelle häpeäksi.
14 Spiritus viri sustentat imbecillitatem suam: spiritum vero ad irascendum facilem quis poterit sustinere?
Miehekäs mieli pitää sairaankin pystyssä, mutta kuka voi kantaa murtunutta mieltä?
15 Cor prudens possidebit scientiam: et auris sapientium quaerit doctrinam.
Tietoa hankkii ymmärtäväisen sydän, tietoa etsii viisasten korva.
16 Donum hominis dilatat viam eius, et ante principes spatium ei facit.
Lahja avartaa alat ihmiselle ja vie hänet isoisten pariin.
17 Iustus, prior est accusator sui: venit amicus eius, et investigabit eum.
Käräjissä on kukin ensiksi oikeassa, mutta sitten tulee hänen riitapuolensa ja ottaa hänestä selvän.
18 Contradictiones comprimit sors, et inter potentes quoque diiudicat.
Arpa riidat asettaa ja ratkaisee väkevien välit.
19 Frater, qui adiuvatur a fratre, quasi civitas firma: et iudicia quasi vectes urbium.
Petetty veli on vaikeampi voittaa kuin vahva kaupunki, ja riidat ovat kuin linnan salvat.
20 De fructu oris viri replebitur venter eius: et genimina labiorum ipsius saturabunt eum.
Suunsa hedelmästä saa mies vatsansa kylläiseksi, saa kyllikseen huultensa satoa.
21 Mors, et vita in manu linguae: qui diligunt eam, comedent fructus eius.
Kielellä on vallassansa kuolema ja elämä; jotka sitä rakastavat, saavat syödä sen hedelmää.
22 Qui invenit mulierem bonam, invenit bonum: et hauriet iucunditatem a Domino. Qui expellit mulierem bonam, expellit bonum: qui autem tenet adulteram, stultus est et insipiens.
Joka vaimon löysi, se onnen löysi, sai Herralta mielisuosion.
23 Cum obsecrationibus loquitur pauper: et dives effabitur rigide.
Köyhä puhuu pyydellen, mutta rikas vastaa tylysti.
24 Vir amicabilis ad societatem, magis amicus erit, quam frater.
Häviökseen mies on monien ystävä, mutta on myös ystäviä, veljiäkin uskollisempia.