Proverbiorum 18
1 Occasiones quaerit qui vult recedere ab amico: omni tempore erit exprobrabilis.
Eripurainen etsii mitä hänelle kelpaa, ja sekoittaa itsensä kaikkiin asioihin.
2 Non recipit stultus verba prudentiae: nisi ea dixeris quae versantur in corde eius.
Tyhmällä ei ole himo ymmärrykseen, vaan niitä ilmoittamaan, mitkä ovat hänen sydämessänsä.
3 Impius, cum in profundum venerit peccatorum, contemnit: sed sequitur eum ignominia et opprobrium.
Jumalattoman tullessa tulee ylönkatse, pilkka ja häpiä.
4 Aqua profunda verba ex ore viri: et torrens redundans fons sapientiae.
Sanat ihmisen suussa ovat niinkuin syvät vedet, ja viisauden lähde on täynnä virtaa.
5 Accipere personam impii in iudicio non est bonum, ut declines a veritate iudicii.
Ei ole hyvä katsoa jumalattomain muotoa, ja sortaa vanhurskasta tuomiossa.
6 Labia stulti miscent se rixis: et os eius iurgia provocat.
Tyhmän huulet saattavat toran, ja hänen suunsa noudattaa haavoja.
7 Os stulti contritio eius: et labia ipsius, ruina animae eius.
Tyhmän suu häpäisee itsensä, ja hänen huulensa ovat paula omalle omalle sielulle.
8 Verba bilinguis, quasi simplicia: et ipsa perveniunt usque ad interiora ventris. Pigrum deiicit timor: animae autem effeminatorum esurient.
Panetteian sanat ovat haavat, ja käyvät läpi sydämen.
9 Qui mollis et dissolutus est in opere suo, frater est sua opera dissipantis.
Joka laiska on työssänsä, hän on sen veli, joka vahinkoa tekee.
10 Turris fortissima, nomen Domini: ad ipsam currit iustus, et exaltabitur.
Herran nimi on vahva linna: vanhurskas juoksee sinne, ja tulee varjelluksi.
11 Substantia divitis urbs roboris eius, et quasi murus validus circumdans eum.
Rikkaan tavara on hänelle vahva kaupunki, ja niinkuin korkea muuri hänen mielestänsä.
12 Antequam conteratur, exaltatur cor hominis: et antequam glorificetur, humiliatur.
Kuin joku lankee, niin hänen sydämensä ensisti tulee ylpiäksi, ja ennenkuin joku kunniaan tulee, pitää hänen nöyrän oleman.
13 Qui prius respondet quam audiat, stultum se esse demonstrat, et confusione dignum.
Joka vastaa ennekuin hän kuulee, se on hänelle hulluudeksi ja häpiäksi.
14 Spiritus viri sustentat imbecillitatem suam: spiritum vero ad irascendum facilem quis poterit sustinere?
Ihmisen henki pitää ylös hänen heikkoutensa; vaan murheellista henkeä kuka voi kärsiä?
15 Cor prudens possidebit scientiam: et auris sapientium quaerit doctrinam.
Ymmärtäväinen sydän saa viisauden, ja viisasten korva etsii taitoa.
16 Donum hominis dilatat viam eius, et ante principes spatium ei facit.
Ihmisen lahja tekee hänelle avaran sian, ja saattaa suurten herrain eteen.
17 Iustus, prior est accusator sui: venit amicus eius, et investigabit eum.
Jokaisella on ensisti omassa asiassansa oikeus; vaan kuin hänen lähimmäisensä tulee, niin se löydetäään.
18 Contradictiones comprimit sors, et inter potentes quoque diiudicat.
Arpa asettaa riidan, ja eroitaa voimallisten vaiheella.
19 Frater, qui adiuvatur a fratre, quasi civitas firma: et iudicia quasi vectes urbium.
Vihoitettu veli pitää puoltansa lujemmin kuin vahva kaupunki; ja riita pitää kovemmin puolensa kuin telki linnan edessä.
20 De fructu oris viri replebitur venter eius: et genimina labiorum ipsius saturabunt eum.
Sen jälkeen kullekin maksetaan, kuin hänen suunsa on puhunut; ja hän ravitaan huultensa hedelmästä.
21 Mors, et vita in manu linguae: qui diligunt eam, comedent fructus eius.
Kuolema ja elämä on kielen voimassa: joka häntä rakastaa, se saa syösä hänen hedelmästänsä.
22 Qui invenit mulierem bonam, invenit bonum: et hauriet iucunditatem a Domino. Qui expellit mulierem bonam, expellit bonum: qui autem tenet adulteram, stultus est et insipiens.
Joka aviovaimon osaa, hän löytäää hyvän kappaleen, ja saa mielisuosionsa Herralta.
23 Cum obsecrationibus loquitur pauper: et dives effabitur rigide.
Köyhä mies puhuu nöyrästi, vaan rikas vastaa ylpiästi.
24 Vir amicabilis ad societatem, magis amicus erit, quam frater.
Ihminen, jolla on ystävä, pitää oleman ystävällinen; sillä ystävä pitää lujemmin hänen kanssansa kuin veli.
