Proverbiorum 15
1 Responsio mollis frangit iram: sermo durus suscitat furorem.
Leppeä vastaus taltuttaa kiukun, mutta loukkaava sana nostaa vihan.
2 Lingua sapientium ornat scientiam: os fatuorum ebullit stultitiam.
Viisasten kieli puhuu tietoa taitavasti, mutta tyhmäin suu purkaa hulluutta.
3 In omni loco oculi Domini contemplantur bonos et malos.
Herran silmät ovat joka paikassa; ne vartioitsevat hyviä ja pahoja.
4 Lingua placabilis, lignum vitae: quae autem immoderata est, conteret spiritum.
Sävyisä kieli on elämän puu, mutta vilpillinen kieli haavoittaa mielen.
5 Stultus irridet disciplinam patris sui: qui autem custodit increpationes, astutior fiet. In abundanti iustitia virtus maxima est: cogitationes autem impiorum eradicabuntur.
Hullu pitää halpana isänsä kurituksen, mutta joka nuhdetta noudattaa, tulee mieleväksi.
6 Domus iusti plurima fortitudo: et in fructibus impii conturbatio.
Vanhurskaan huoneessa on suuret aarteet, mutta jumalattoman saalis on turmion oma.
7 Labia sapientium disseminabunt scientiam: cor stultorum dissimile erit.
Viisasten huulet kylvävät tietoa, mutta tyhmäin sydän ei ole vakaa.
8 Victimae impiorum abominabiles Domino: vota iustorum placabilia:
Jumalattomien uhri on Herralle kauhistus, mutta oikeamielisten rukous on hänelle otollinen.
9 Abominatio est Domino via impii: qui sequitur iustitiam, diligitur ab eo.
Jumalattoman tie on Herralle kauhistus, mutta joka vanhurskauteen pyrkii, sitä hän rakastaa.
10 Doctrina mala deserentium viam vitae: qui increpationes odit, morietur.
Kova tulee kuritus sille, joka tien hylkää; joka nuhdetta vihaa, saa kuoleman.
Tuonelan ja manalan Herra näkee, saati sitten ihmislasten sydämet. (Sheol h7585)
12 Non amat pestilens eum, qui se corripit: nec ad sapientes graditur.
Pilkkaaja ei pidä siitä, että häntä nuhdellaan; viisasten luo hän ei mene.
13 Cor gaudens exhilarat faciem: in moerore animi deiicitur spiritus.
Iloinen sydän kaunistaa kasvot, mutta sydämen tuskassa on mieli murtunut.
14 Cor sapientis quaerit doctrinam: et os stultorum pascitur imperitia.
Ymmärtäväisen sydän etsii tietoa, mutta tyhmien suu hulluutta suosii.
15 Omnes dies pauperis, mali: secura mens quasi iuge convivium.
Kurjalle ovat pahoja kaikki päivät, mutta hyvä mieli on kuin alituiset pidot.
16 Melius est parum cum timore Domini, quam thesauri magni et insatiabiles.
Parempi vähä Herran pelossa kuin paljot varat levottomuudessa.
17 Melius est vocari ad olera cum charitate: quam ad vitulum saginatum cum odio.
Parempi vihannesruoka rakkaudessa kuin syöttöhärkä vihassa.
18 Vir iracundus provocat rixas: qui patiens est, mitigat suscitatas.
Kiukkuinen mies nostaa riidan, mutta pitkämielinen asettaa toran.
19 Iter pigrorum quasi sepes spinarum: via iustorum absque offendiculo.
Laiskan tie on kuin orjantappurapehko, mutta oikeamielisten polku on raivattu.
20 Filius sapiens laetificat patrem: et stultus homo despicit matrem suam.
Viisas poika on isällensä iloksi, mutta tyhmä ihminen halveksii äitiänsä.
21 Stultitia gaudium stulto: et vir prudens dirigit gressus suos.
Hulluus on ilo sille, joka on mieltä vailla, mutta ymmärtäväinen mies kulkee suoraan.
22 Dissipantur cogitationes ubi non est consilium: ubi vero sunt plures consiliarii, confirmantur.
Hankkeet sortuvat, missä neuvonpito puuttuu; mutta ne toteutuvat, missä on runsaasti neuvonantajia.
23 Laetatur homo in sententia oris sui: et sermo opportunus est optimus.
Miehellä on ilo suunsa vastauksesta; ja kuinka hyvä onkaan sana aikanansa!
Taitava käy elämän tietä ylöspäin, välttääkseen tuonelan, joka alhaalla on. (Sheol h7585)
25 Domum superborum demolietur Dominus: et firmos faciet terminos viduae.
Ylpeitten huoneen Herra hajottaa, mutta lesken rajan hän vahvistaa.
26 Abominatio Domini cogitationes malae: et purus sermo pulcherrimus firmabitur ab eo.
Häijyt juonet ovat Herralle kauhistus, mutta lempeät sanat ovat puhtaat.
27 Conturbat domum suam qui sectatur avaritiam: qui autem odit munera, vivet. Per misericordiam et fidem purgantur peccata: per timorem autem Domini declinat omnis a malo.
Väärän voiton pyytäjä hävittää huoneensa, mutta joka lahjuksia vihaa, saa elää.
28 Mens iusti meditatur obedientiam: os impiorum redundat malis.
Vanhurskaan sydän miettii, mitä vastata, mutta jumalattomien suu purkaa pahuutta.
29 Longe est Dominus ab impiis: et orationes iustorum exaudiet.
Jumalattomista on Herra kaukana, mutta vanhurskasten rukouksen hän kuulee.
30 Lux oculorum laetificat animam: fama bona impinguat ossa.
Valoisa silmänluonti ilahuttaa sydämen; hyvä sanoma tuo ydintä luihin.
31 Auris, quae audit increpationes vitae, in medio sapientium commorabitur.
Korva, joka kuuntelee elämän nuhdetta, saa majailla viisaitten keskellä.
32 Qui abiicit disciplinam, despicit animam suam: qui autem acquiescit increpationibus, possessor est cordis.
Joka kuritusta vieroo, pitää sielunsa halpana; mutta joka nuhdetta kuuntelee, se saa mieltä.
33 Timor Domini, disciplina sapientiae: et gloriam praecedit humilitas.
Herran pelko on kuri viisauteen, ja kunnian edellä käy nöyryys.
