< Proverbiorum 15 >

1 Responsio mollis frangit iram: sermo durus suscitat furorem.
Suloinen vastaus hillitse vihan, mutta kova sana saattaa mielen karvaaksi.
2 Lingua sapientium ornat scientiam: os fatuorum ebullit stultitiam.
Viisasten kieli saattaa opetuksen suloiseksi, vaan tyhmäin suu aina hulluuta sylkee.
3 In omni loco oculi Domini contemplantur bonos et malos.
Herran silmät katselevat joka paikassa, sekä pahat että hyvät.
4 Lingua placabilis, lignum vitae: quae autem immoderata est, conteret spiritum.
Terveellinen kieli on elämän puu: vaan valhettelevainen saattaa sydämen kivun.
5 Stultus irridet disciplinam patris sui: qui autem custodit increpationes, astutior fiet. In abundanti iustitia virtus maxima est: cogitationes autem impiorum eradicabuntur.
Tyhmä laittaa isänsä kurituksen; vaan joka rangaistuksen ottaa, hän tulee taitavaksi.
6 Domus iusti plurima fortitudo: et in fructibus impii conturbatio.
Vanhurskaan huoneessa on yltäkyllä; vaan jumalattoman saalis on hävintö.
7 Labia sapientium disseminabunt scientiam: cor stultorum dissimile erit.
Viisasten huulet jakavat neuvoa; vaan tyhmäin sydän ei ole niin.
8 Victimae impiorum abominabiles Domino: vota iustorum placabilia:
Jumalattoman uhri on Herralle kauhistus; vaan jumalisten rukous on hänelle otollinen.
9 Abominatio est Domino via impii: qui sequitur iustitiam, diligitur ab eo.
Jumalattoman tie on Herralle kauhistus; vaan joka vanhursjautta noudattaa, on hänelle rakas.
10 Doctrina mala deserentium viam vitae: qui increpationes odit, morietur.
Kuritus on sille paha, joka hylkää tiensä: ja joka rangaistusta vihaa, hänen pitää kuoleman.
11 Infernus, et perditio coram Domino: quanto magis corda filiorum hominum? (Sheol h7585)
Helvetti ja kadotus on Herran edessä: kunka paljon enemmin ihmisten lasten sydämet. (Sheol h7585)
12 Non amat pestilens eum, qui se corripit: nec ad sapientes graditur.
Ei pilkkaaja rakasta sitä, joka häntä rankaisee, ja ei hän mene viisasten tykö.
13 Cor gaudens exhilarat faciem: in moerore animi deiicitur spiritus.
Iloinen sydän tekee iloiset kasvot; vaan koska sydän on surullinen, niin rohkeus raukee.
14 Cor sapientis quaerit doctrinam: et os stultorum pascitur imperitia.
Ymmärtäväinen sydän etsii viisautta; vaan tyhmäin suu tyhmyydellä ravitaan.
15 Omnes dies pauperis, mali: secura mens quasi iuge convivium.
Surullisella ihmisellä ei ole koskaan hyvää päivää; vaan jolla hyvä sydän on, hänellä on joka päivä vieraspito.
16 Melius est parum cum timore Domini, quam thesauri magni et insatiabiles.
Parempi on vähä Herran pelvossa, kuin suuri tavara ilman lepoa.
17 Melius est vocari ad olera cum charitate: quam ad vitulum saginatum cum odio.
Parempi on ateria kaalia rakkaudessa, kuin syötetty härkä vihassa.
18 Vir iracundus provocat rixas: qui patiens est, mitigat suscitatas.
Vihainen mies saattaa toran matkaan; mutta kärsivällinen asettaa riidan.
19 Iter pigrorum quasi sepes spinarum: via iustorum absque offendiculo.
Laiskan tie on orjantappurainen; vaan hurskasten tie on tasainen.
20 Filius sapiens laetificat patrem: et stultus homo despicit matrem suam.
Viisas poika iloittaa isänsä, ja hullu ihminen häpäisee äitinsä.
21 Stultitia gaudium stulto: et vir prudens dirigit gressus suos.
Hulluulle on tyhmyys iloksi; vaan toimellinen mies pysyy oikialla tiellä.
22 Dissipantur cogitationes ubi non est consilium: ubi vero sunt plures consiliarii, confirmantur.
Aivoitus raukee ilman neuvoaa; vaan jossa monta neuvonantajaa on, se on vahva.
23 Laetatur homo in sententia oris sui: et sermo opportunus est optimus.
Se on ihmisen ilo, että hän toimella vastata taitaa, ja aikanansa sanottu sana on otollinen.
24 Semita vitae super eruditum, ut declinet de inferno novissimo. (Sheol h7585)
Elämän tie johdattaa viisaan ylöspäin, välttämään helvettiä, joka alhaalla on. (Sheol h7585)
25 Domum superborum demolietur Dominus: et firmos faciet terminos viduae.
Herra ylpeiden huoneet kukistaa, ja vahvistaa lesken rajat.
26 Abominatio Domini cogitationes malae: et purus sermo pulcherrimus firmabitur ab eo.
Ilkiäin aivoitukset ovat Herralle kauhistukseksi; vaan toimellinen puhe on otollinen.
27 Conturbat domum suam qui sectatur avaritiam: qui autem odit munera, vivet. Per misericordiam et fidem purgantur peccata: per timorem autem Domini declinat omnis a malo.
Ahneudella voitetut kukistavat oman huoneensa; vaan joka lahjoja vihaa, saa elää.
28 Mens iusti meditatur obedientiam: os impiorum redundat malis.
Vanhurskaan sydän ajattelee vastausta; vaan jumalattoman suu ammuntaa pahaa.
29 Longe est Dominus ab impiis: et orationes iustorum exaudiet.
Herra on kaukana jumalattomista; vaan hän kuulee vanhurskasten rukoukset.
30 Lux oculorum laetificat animam: fama bona impinguat ossa.
Suloinen kasvo iloittaa sydämen: hyvä sanoma tekee luut lihaviksi.
31 Auris, quae audit increpationes vitae, in medio sapientium commorabitur.
Korva, joka kuulee elämän rangaistusta, on asuva viisasten seassa.
32 Qui abiicit disciplinam, despicit animam suam: qui autem acquiescit increpationibus, possessor est cordis.
Joka ei itsiänsä salli kurittaa, se katsoo ylön sielunsa; vaan joka rangaistusta kuulee, hän tulee viisaaksi.
33 Timor Domini, disciplina sapientiae: et gloriam praecedit humilitas.
Herran pelko on kuritus viisauteen, ja kunnian edellä käy nöyryys.

< Proverbiorum 15 >