Proverbiorum 1
1 Parabolae Salomonis, filii David, regis Israel.
Salomon, Daavidin pojan, Israelin kuninkaan, sananlaskut,
2 Ad sciendam sapientiam, et disciplinam:
viisauden ja kurin oppimiseksi, ymmärryksen sanojen ymmärtämiseksi,
3 ad intelligenda verba prudentiae: et suscipiendam eruditionem doctrinae, iustitiam, et iudicium, et aequitatem:
taitoa tuovan kurin, vanhurskauden, oikeuden ja vilpittömyyden saamiseksi,
4 ut detur parvulis astutia, adolescenti scientia, et intellectus.
mielevyyden antamiseksi yksinkertaisille, tiedon ja taidollisuuden nuorille.
5 Audiens sapiens, sapientior erit: et intelligens, gubernacula possidebit.
Viisas kuulkoon ja saakoon oppia lisää, ja ymmärtäväinen hankkikoon elämänohjetta
6 Animadvertet parabolam, et interpretationem, verba sapientum, et aenigmata eorum.
ymmärtääkseen sananlaskuja ja vertauksia, viisasten sanoja ja heidän ongelmiansa.
7 Timor Domini principium sapientiae. Sapientiam, atque doctrinam stulti despiciunt.
Herran pelko on tiedon alku; hullut pitävät halpana viisauden ja kurin.
8 Audi, fili mi, disciplinam patris tui, et ne dimittas legem matris tuae:
Kuule, poikani, isäsi kuritusta äläkä hylkää äitisi opetusta,
9 ut addatur gratia capiti tuo, et torques collo tuo.
sillä ne ovat ihana seppele sinun päähäsi ja käädyt sinun kaulaasi.
10 Fili mi, si te lactaverint peccatores, ne acquiescas eis.
Poikani, jos synnintekijät sinua viekoittelevat, älä suostu.
11 Si dixerint: Veni nobiscum, insidiemur sanguini, abscondamus tendiculas contra insontem frustra:
Jos he sanovat: "Lähde mukaamme! Väijykäämme verta, vaanikaamme viatonta syyttömästi;
nielaiskaamme niinkuin tuonela heidät elävältä, ehyeltään, niinkuin hautaan vaipuvaiset; (Sheol h7585)
13 Omnem pretiosam substantiam reperiemus, implebimus domos nostras spoliis.
me saamme kaikenlaista kallista tavaraa, täytämme talomme saaliilla;
14 Sortem mitte nobiscum, marsupium unum sit omnium nostrum.
heitä arpasi meidän kanssamme, yhteinen kukkaro olkoon meillä kaikilla" -
15 Fili mi, ne ambules cum eis, prohibe pedem tuum a semitis eorum.
Älä lähde, poikani, samalle tielle kuin he, pidätä jalkasi heidän poluiltansa.
16 Pedes enim illorum ad malum currunt, et festinant ut effundant sanguinem.
Sillä heidän jalkansa juoksevat pahuuteen, kiiruhtavat vuodattamaan verta.
17 Frustra autem iacitur rete ante oculos pennatorum.
Sillä verkko on viritetty kaikille siivekkäille, niin että ne sen näkevät. -Mutta turhaan:
18 Ipsi quoque contra sanguinem suum insidiantur, et moliuntur fraudes contra animas suas.
omaa vertansa he väijyvät, vaanivat omaa henkeänsä.
19 Sic semitae omnis avari, animas possidentium rapiunt.
Näin käy jokaiselle väärän voiton pyytäjälle: se ottaa haltijaltaan hengen.
20 Sapientia foris praedicat, in plateis dat vocem suam:
Viisaus huutaa kadulla, antaa äänensä kuulua toreilla;
21 in capite turbarum clamitat, in foribus portarum urbis profert verba sua, dicens:
meluisten katujen kulmissa se kutsuu, porttien ovilta kaupungissa sanansa sanoo:
22 Usquequo parvuli diligitis infantiam, et stulti ea, quae sibi sunt noxia, cupient, et imprudentes odibunt scientiam?
Kuinka kauan te, yksinkertaiset, rakastatte yksinkertaisuutta, kuinka kauan pilkkaajilla on halu pilkkaan ja tyhmät vihaavat tietoa?
23 Convertimini ad correptionem meam: en proferam vobis spiritum meum, et ostendam vobis verba mea.
Kääntykää minun nuhdeltavikseni. Katso, minä vuodatan teille henkeäni, saatan sanani tiedoksenne.
24 Quia vocavi, et renuistis: extendi manum meam, et non fuit qui aspiceret.
Kun minä kutsuin ja te estelitte, kun ojensin kättäni eikä kenkään kuunnellut,
25 Despexistis omne consilium meum, et increpationes meas neglexistis.
vaan te vieroksuitte kaikkia minun neuvojani, ette suostuneet minun nuhteisiini,
26 Ego quoque in interitu vestro ridebo, et subsannabo, cum vobis id, quod timebatis, advenerit.
niin minäkin nauran teidän hädällenne, pilkkaan, kun tulee se, mitä te kauhistutte;
27 Cum irruerit repentina calamitas, et interitus quasi tempestas ingruerit: quando venerit super vos tribulatio, et angustia:
kun myrskynä tulee se, mitä te kauhistutte, kun hätänne saapuu tuulispäänä, kun päällenne tulee vaiva ja ahdistus.
28 Tunc invocabunt me, et non exaudiam: mane consurgent, et non invenient me:
Silloin he minua kutsuvat, mutta minä en vastaa, etsivät minua, mutta eivät löydä.
29 eo quod exosam habuerint disciplinam, et timorem Domini non susceperint,
Koska he vihasivat tietoa, eivät valinneet osaksensa Herran pelkoa
30 nec acquieverint consilio meo, et detraxerint universae correptioni meae.
eivätkä suostuneet minun neuvooni, vaan katsoivat kaiken minun nuhteluni halvaksi,
31 Comedent igitur fructus viae suae, suisque consiliis saturabuntur.
saavat he syödä oman vaelluksensa hedelmiä ja saavat kyllänsä omista hankkeistaan.
32 Aversio parvulorum interficiet eos, et prosperitas stultorum perdet illos.
Sillä yksinkertaiset tappaa heidän oma luopumuksensa, ja tyhmät tuhoaa heidän oma suruttomuutensa.
33 Qui autem me audierit, absque terrore requiescet, et abundantia perfruetur, timore malorum sublato.
Mutta joka minua kuulee, saa asua turvassa ja olla rauhassa onnettomuuden kauhuilta.
