Job 34
1 Pronuncians itaque Eliu, etiam haec locutus est:
Ja Elihu vielä sanoi:
2 Audite sapientes verba mea, et eruditi auscultate me:
Te taitavat, kuulkaat minun puhettani, ja te ymmärtäväiset, ottakaat korviinne.
3 Auris enim verba probat, et guttur escas gustu diiudicat.
Sillä korva koettelee puheen, ja suu maistaa ruan.
4 Iudicium eligamus nobis, et inter nos videamus quid sit melius.
Valitkaamme meillemme oikeus, tietääksemme keskenämme, mikä hyvä on.
5 Quia dixit Iob: Iustus sum, et Deus subvertit iudicium meum.
Sillä Job on sanonut: minä olen hurskas, ja Jumala on kieltänyt minulta oikeuteni.
6 In iudicando enim me, mendacium est: violenta sagitta mea absque ullo peccato.
Minun täytyy valhetella, ehkä minulla vielä oikeus olis: minä vaivataan ilman ansiota minun nuoliltani.
7 Quis est vir ut est Iob, qui bibit subsannationem quasi aquam:
Kuka on Jobin vertainen, joka irvistystä juo niinkuin vettä,
8 Qui graditur cum operantibus iniquitatem, et ambulat cum viris impiis?
Ja käy pahantekiäin kanssa tiellä, niin että vaeltaa jumalattomain kanssa?
9 Dixit enim: Non placebit vir Deo, etiam si cucurrerit cum eo.
Sillä hän on sanonut: Ei se auta ihmistä, että hän pyytää Jumalalle kelvata.
10 Ideo viri cordati audite me, absit a Deo impietas, et ab Omnipotente iniquitas.
Sentähden, te toimelliset, kuulkaat minua. Pois se, että Jumala olis jumalatoin ja Kaikkivaltias väärä.
11 Opus enim hominis reddet ei, et iuxta vias singulorum restituet eis.
Sillä hän antaa itsekullekin ihmiselle ansionsa jälkeen, ja maksaa tiensä jälkeen.
12 Vere enim Deus non condemnabit frustra, nec Omnipotens subvertet iudicium.
Ilman epäilemätä, ei Jumala tuomitse ketään vääryydellä, eikä Kaikkivaltias käännä oikeutta.
13 Quem constituit alium super terram? aut quem posuit super orbem, quem fabricatus est?
Kuka on asettanut ne mitkä maan päällä ovat, ja kuka on pannut koko maanpiirin?
14 Si direxerit ad eum cor suum, spiritum illius et flatum ad se trahet.
Jos hän tahtois, niin hän vois kaikkein hengen ja elämän koota tykönsä.
15 Deficiet omnis caro simul, et homo in cinerem revertetur.
Kaikki liha kuolis yhteen, ja ihminen tulis tuhaksi jälleen.
16 Si habes ergo intellectum, audi quod dicitur, et ausculta vocem eloquii mei.
Onko sinulla ymmärrystä, niin kuule näitä, ja ota vaari puheeni äänestä.
17 Numquid qui non amat iudicium, sanari potest? et quomodo tu eum, qui iustus est, in tantum condemnas?
Taivuttaisko joku sentähden oikeuden, että hän vihaa häntä, ja tahtoisitkos hurskaan ja jalon tuomita jumalattomaksi?
18 Qui dicit regi, apostata: qui vocat duces impios:
Pitäiskö sanottaman kuninkaalle: sinä Belial! ja ruhtinaille: te jumalattomat!
19 Qui non accipit personas principum: nec cognovit tyrannum, cum disceptaret contra pauperem: opus enim manuum eius sunt universi.
Joka ei kuitenkaan katso ruhtinain muotoa, eikä pidä eroitusta rikkaan ja köyhän välillä; sillä he ovat kaikki hänen käsialansa.
20 Subito morientur, et in media nocte turbabuntur populi, et pertransibunt, et auferent violentum absque manu.
Pikaisesti täytyy heidän kuolla vielä puoliyönäkin: kansan täytyy hämmästyä ja hukkua: väkevä voimatoinna otetaan pois.
21 Oculi enim eius super vias hominum, et omnes gressus eorum considerat.
Sillä hänen silmänsä näkevät jokaisen tien, ja hän katsoo kaikki heidän askeleensa.
22 Non sunt tenebrae, et non est umbra mortis, ut abscondantur ibi qui operantur iniquitatem.
Ei pimiä eikä kuoleman varjo ole siellä, että pahantekiät itsensä siinä salaisivat.
23 Neque enim ultra in hominis potestate est, ut veniat ad Deum in iudicium.
Sillä ei ole yhdellekään sallittu, että hän tulis Jumalan kanssa oikeudelle.
24 Conteret multos, et innumerabiles, et stare faciet alios pro eis.
Hän musertaa monta epälukuista tuimaa, ja asettaa muita heidän siaansa;
25 Novit enim opera eorum: et idcirco inducet noctem, et conterentur.
Että hän tuntee heidän työnsä, ja kukistaa heitä yöllä, että he muserretaan rikki.
26 Quasi impios percussit eos in loco videntium.
Hän heittää jumalattomat ilmeisesti kokoon,
27 Qui quasi de industria recesserunt ab eo, et omnes vias eius intelligere noluerunt:
Ettei he häntä seuranneet, ja ei tahtoneet ymmärtää hänen teitänsä;
28 Ut pervenire facerent ad eum clamorem egeni, et audiret vocem pauperum.
Että vaivaisten hunto tulis hänen eteensä ja hän kuulis viheliäisten huudon.
29 Ipso enim concedente pacem, quis est qui condemnet? ex quo absconderit vultum, quis est qui contempletur eum et super gentes et super omnes homines?
Jos hän antaa rauhan, kuka tahtoo kadottaa? ja jos hän peittää kasvonsa, kuka taitaa katsoa hänen päällensä, kansan ja ihmisten seassa?
30 Qui regnare facit hominem hypocritam propter peccata populi.
Niin ei hän anna ulkokullatun hallita, kansan lankeemuksen tähden.
31 Quia ergo ego locutus sum ad Deum, te quoque non prohibebo.
Minä puhun Jumalan edessä, joka sanoo: minä olen säästänyt, en minä turmele.
32 Si erravi, tu doce me: si iniquitatem locutus sum, ultra non addam.
Ellen minä ole osannut, niin opeta sinä minua: jos minä olen tehnyt väärin, niin en minä sitä silleen tee.
33 Numquid a te Deus expetit eam, quia displicuit tibi? tu enim coepisti loqui, et non ego: quod si quid nosti melius, loquere.
Onko joku, joka vastaa sinun puolestas, koska et sinä tahdo? se on sinun ehdossas, ja ei minun. Jos sinä nyt jotakin tiedät, niin puhu.
34 Viri intelligentes loquantur mihi, et vir sapiens audiat me.
Toimellisten miesten sallin minä kyllä puhua minulleni. Ja taitava mies kuulee minua.
35 Iob autem stulte locutus est, et verba illius non sonant disciplinam.
Mutta Job puhuu tyhmästi, ja hänen puheessansa ei ole ymmärrystä.
36 Pater mi, probetur Iob usque ad finem: ne desinas ab homine iniquitatis.
Minun isäni! anna Jobia koeteltaa loppuun asti, että hän kääntää itsensä vääräin ihmisten tykö.
37 Qui addit super peccata sua blasphemiam, inter nos interim constringatur: et tunc ad iudicium provocet sermonibus suis Deum.
Hän on paitsi entisiä syntejänsä vielä nyt pilkannut: anna hänen meidän edessämme lyödyksi tulla, ja sitte hän riidelkään kyllä sanoillansa Jumalan edessä.
