< Job 33 >
1 Audi igitur Iob eloquia mea, et omnes sermones meos ausculta.
Kuule siis, Job, minun puhettani, ja ota vaari kaikista sanoistani!
2 Ecce aperui os meum, loquatur lingua mea in faucibus meis.
Katso, minä avaan suuni, ja kieleni puhuu minun suussani.
3 Simplici corde meo sermones mei, et sententiam puram labia mea loquentur.
Minun sydämeni puhuu oikeuden, ja minun huuleni sanoo puhtaan ymmärryksen.
4 Spiritus Dei fecit me, et spiraculum Omnipotentis vivificavit me.
Jumalan henki on tehnyt minun, ja KaikkivaItiaan henki on minulle antanut elämän.
5 Si potes, responde mihi, et adversus faciem meam consiste.
Jos taidat, niin vastaa minua; valmista itses, ja tule minun eteeni.
6 Ecce, et me sicut et te fecit Deus, et de eodem luto ego quoque formatus sum.
Katso, minä olen Jumalan oma niinkuin sinäkin, ja savesta olen minä myös tehty.
7 Verumtamen miraculum meum non te terreat, et eloquentia mea non sit tibi gravis.
Katso, ei sinun tarvitse hämmästyä minua, ja minun käteni ei ole sinulle raskas.
8 Dixisti ergo in auribus meis, et vocem verborum tuorum audivi:
Sinä olet puhunut minun korvaini kuullen: sinun ääntäs täytyy minun kuulla:
9 Mundus sum ego, et absque delicto: immaculatus, et non est iniquitas in me.
Minä olen puhdas ja ilman laitosta, viatoin ja synnitöin.
10 Quia querelas in me reperit, ideo arbitratus est me inimicum sibi.
Katso, hän on löytänyt syyn minua vastaan, sentähden pitää hän minun vihollisenansa.
11 Posuit in nervo pedes meos, custodivit omnes semitas meas.
Hän on pannut minun jalkani jalkapuuhun, ja kätkenyt minun tieni.
12 Hoc est ergo, in quo non es iustificatus: respondebo tibi, quia maior sit Deus homine.
Katso, juuri siitä minä päätän, ettes ole hurskas; sillä Jumala on suurempi kuin yksikään ihminen.
13 Adversus eum contendis quod non ad omnia verba responderit tibi?
Miksis riitelet hänen kanssansa, ettei hän tee sinulle lukua kaikista töistänsä?
14 Semel loquitur Deus, et secundo idipsum non repetit.
Jos Jumala vihdoin jotakin käskee, ei hän sitä jälistä ajattele.
15 Per somnium in visione nocturna, quando irruit sopor super homines, et dormiunt in lectulo:
Uninäössä yöllä, kuin uni tulee ihmisten päälle, kuin he makaavat vuoteessa,
16 Tunc aperit aures virorum, et erudiens eos instruit disciplina,
Silloin hän ilmoittaa ihmisten korviin, ja vahvistaa sen heidän nuhtelemisellansa,
17 Ut avertat hominem ab his, quae facit, et liberet eum de superbia:
Kääntääksensä ihmistä aivoituksestansa, ja varjellaksensa ylpeydestä.
18 Eruens animam eius a corruptione: et vitam illius, ut non transeat in gladium.
Hän säästää hänen sieluansa turmeluksesta, ja hänen elämäänsä, ettei se miekkaan lankeaisi.
19 Increpat quoque per dolorem in lectulo, et omnia ossa eius marcescere facit.
Ja kurittaa häntä kivulla vuoteessansa, ja kaikki hänen luunsa väkevällä kivulla,
20 Abominabilis ei fit in vita sua panis, et animae illius cibus ante desiderabilis.
Ja niin toimittaa hänen kauhistumaan ruokaa, ja hänen mielensä kyylyttämään ravintoa;
21 Tabescet caro eius, et ossa, quae tecta fuerant, nudabuntur.
Että hänen lihansa surkastuu, niin ettei sitä nähdä, ja hänen luunsa särkyvät, niin ettei niitä mielellä katsella;
22 Appropinquavit corruptioni anima eius, et vita illius mortiferis.
Että hänen sielunsa lähenee turmelusta, ja hänen elämänsä kuolemaa.
23 Si fuerit pro eo Angelus loquens, unus de millibus, ut annunciet hominis aequitatem:
Kuin siis hänen tykönsä tulee enkeli, välimies, joka ainoa on enempi tuhansia, ilmoittamaan sille ihmiselle vanhurskauttansa,
24 Miserebitur eius, et dicet: Libera eum, ut non descendat in corruptionem: inveni in quo ei propitier.
Ja armahtaa häntä, ja sanoo: pelasta häntä menemästä alas turmelukseen; sillä minä olen löytänyt sovinnon;
25 Consumpta est caro eius a suppliciis, revertatur ad dies adolescentiae suae.
Niin hänen lihansa tuorehtii enemmin kuin lapsuudessa ja tulee taas niinkuin nuoruutensa aikana.
26 Deprecabitur Deum, et placabilis ei erit: et videbit faciem eius in iubilo, et reddet homini iustitiam suam.
Hän rukoilee Jumalaa, joka hänelle osoittaa armon: hän antaa kasvonsa nähdä ilolla, ja maksaa ihmiselle hänen vanhurskautensa.
27 Respiciet homines, et dicet: Peccavi, et vere deliqui, et, ut eram dignus, non recepi.
Hän tunnustaa ihmiselle ja sanoo: minä olen syntiä tehnyt ja oikeuden vääntänyt; vaan ei se minua auttanut.
28 Liberavit animam suam ne pergeret in interitum, sed vivens lucem videret.
Hän pelasti minun sieluni, ettei se tulisi turmelukseen, vaan että minun elämäni näkis valkeuden.
29 Ecce, haec omnia operatur Deus tribus vicibus per singulos.
Katso, nämät kaikki tekee Jumala itsekullekin kolme kertaa,
30 Ut revocet animas eorum a corruptione, et illuminet luce viventium.
Tuodaksensa heidän sielunsa jälleen turmeluksesta ja valaistaksensa elävien valkeudella.
31 Attende Iob, et audi me: et tace, dum ego loquor.
Job, ota tästä vaari ja kuule, ole myös ääneti, että minä puhuisin!
32 Si autem habes quod loquaris, responde mihi, loquere: volo enim, te apparere iustum.
Mutta jos sinulla on jotakin puhumista, niin vastaa minua. Puhu! sillä minä tahdon, ettäs olisit vanhurskas.
33 Quod si non habes, audi me: tace, et docebo te sapientiam.
Jos ei, niin kuule sinä minua, ja ole ääneti; minä opetan sinulle taidon.