Job 22
1 Respondens autem Eliphaz Themanites, dixit:
Silloin vastasi Eliphas Temanilainen, ja sanoi:
2 Numquid Deo potest comparari homo, etiam cum perfectae fuerit scientiae?
Mitä mies taitaa Jumalalle hyödyllinen olla? vaan itsiänsä taitaa ymmärtäväinen hyödyttää.
3 Quid prodest Deo si iustus fueris? aut quid ei confers si immaculata fuerit via tua?
Luuletkos Kaikkivaltiaalle kelpaavan, että sinus luet hurskaaksi? eli mitä se auttais, ehkä sinun ties olisivat ilman rikosta?
4 Numquid timens arguet te, et veniet tecum in iudicium,
Luuletkos, että hän pelkää sinua rangaista ja käydä oikeudelle kanssas?
5 Et non propter malitiam tuam plurimam, et infinitas iniquitates tuas?
Eikö sinun pahuutes ole suuri? Ja sinun vääryydelläs ei ole loppua.
6 Abstulisti enim pignus fratrum tuorum sine causa, et nudos spoliasti vestibus.
Sinä olet ottanut pantin veljeltäs ilman syytä, ja olet riisunut vaatteen alastomalta.
7 Aquam lasso non dedisti, et esurienti subtraxisti panem.
Et sinä ole antanut väsyneelle vettä juoda; sinä olet kieltänyt isoovaiselta leivän.
8 In fortitudine brachii tui possidebas terram, et potentissimus obtinebas eam.
Mutta voimallinen sai omistaa maan, ja arvossa pidettävä sai siinä asua.
9 Viduas dimisisti vacuas, et lacertos pupillorum comminuisti.
Lesket olet sinä laskenut tyhjänä, ja taittanut orpoin käsivarret.
10 Propterea circumdatus es laqueis, et conturbat te formido subita.
Sentähden olet sinä kierretty pauloilla, ja hämmästys on sinun äkisti peljättänyt,
11 Et putabas te tenebras non visurum, et impetu aquarum inundantium non oppressum iri?
Eli pimeys, ettes näkisi; ja vedenpaljous on peittänyt sinun.
12 An non cogitas quod Deus excelsior caelo sit, et super stellarum verticem sublimetur?
Eikö Jumala ole ylhäällä taivaissa? Ja katsos ylimmäisiä tähtiä, että ne korkiat ovat.
13 Et dicis: Quid enim novit Deus? et quasi per caliginem iudicat.
Ja sinä sanot: mitä Jumala tietää? taitaneeko hän tuomita sitä, mikä pimeydessä on?
14 Nubes latibulum eius, nec nostra considerat, et circa cardines caeli perambulat.
Pilvet peittävät hänen, ettei hän näe: hän vaeltaa taivaan ympäristöllä.
15 Numquid semitam saeculorum custodire cupis, quam calcaverunt viri iniqui?
Tahdotkos tuta maailman polkuja, joita väärät ihmiset käyneet ovat?
16 Qui sublati sunt ante tempus suum, et fluvius subvertit fundamentum eorum:
Jotka ennen aikaansa hukkuneet ovat, ja vesi on liottanut heidän perustuksensa.
17 Qui dicebant Deo: Recede a nobis: et quasi nihil posset facere Omnipotens, aestimabant eum:
Ne jotka sanovat Jumalalle: mene meistä pois! mitä Kaikkivaltias taitais heidän tehdä.
18 Cum ille implesset domos eorum bonis, quorum sententia procul sit a me.
Vaikka hän on täyttänyt heidän huoneensa tavaralla; mutta jumalattomain neuvo olkoon kaukana minusta.
19 Videbunt iusti, et laetabuntur, et innocens subsannabit eos.
Hurskaat näkevät sen ja iloitsevat, ja viatoin pilkkaa heitä.
20 Nonne succisa est erectio eorum, et reliquias eorum devoravit ignis?
Meidän varamme ei pidä hukkuman, vaan heidän tähteensä pitää tulen polttaman.
21 Acquiesce igitur ei, et habeto pacem: et per haec habebis fructus optimos.
Niin sovi nyt hänen kanssansa, ja ole rauhallinen; siitä saat paljon hyvää.
22 Suscipe ex ore illius legem, et pone sermones eius in corde tuo.
Kuule lakia hänen suustansa, ja käsitä hänen puheensa sinun sydämees.
23 Si reversus fueris ad Omnipotentem, aedificaberis, et longe facies iniquitatem a tabernaculo tuo.
Jos sinä käännät sinus Kaikkivaltiaan tykö, niin sinä rakennetaan, ja saatat vääryyden kauvas majastas.
24 Dabit pro terra silicem, et pro silice torrentes aureos.
Niin sinä annat kullan mullasta, ja ojan kivistä kalliin kullan.
25 Eritque Omnipotens contra hostes tuos, et argentum coacervabitur tibi.
Kaikkivaltias on sinun kultas, ja hopiaa pitää sinulla paljo oleman.
26 Tunc super Omnipotentem deliciis afflues, et elevabis ad Deum faciem tuam.
Silloin sinun ilos pitää oleman Kaikkivaltiaassa, ja nostaman kasvos Jumalan tykö.
27 Rogabis eum, et exaudiet te, et vota tua reddes.
Sinä rukoilet häntä, ja hän kuulee sinua, ja sinä maksat lupaukses.
28 Decernes rem, et veniet tibi, et in viis tuis splendebit lumen.
Mitä aioit, sen hän antaa sinulle menestyä; ja valkeus paistaa sinun teilläs.
29 Qui enim humiliatus fuerit, erit in gloria: et qui inclinaverit oculos, ipse salvabitur.
Sillä ne jotka itsensä nöyryyttävät, korottaa hän, ja se joka silmänsä painaa alas, vapautetaan.
30 Salvabitur innocens, salvabitur autem in munditia manuum suarum.
Sekin, joka ei viatoin ole, autetaan ja pelastetaan sinun kättes puhtauden tähden.
