Job 21
1 Respondens autem Iob, dixit:
Job vastasi ja sanoi:
2 Audite quaeso sermones meos, et agite poenitentiam.
"Kuulkaa, kuulkaa minun sanojani ja suokaa minulle se lohdutus!
3 Sustinete me, et ego loquar, et post mea, si videbitur, verba ridete.
Kärsikää minua, että saan puhua. Kun olen puhunut, pilkatkaa sitten.
4 Numquid contra hominem disputatio mea est, ut merito non debeam contristari?
Ihmisiäkö vastaan minä valitan? Tahi kuinka en kävisi kärsimättömäksi?
5 Attendite me, et obstupescite, et superponite digitum ori vestro:
Kääntykää minuun, niin tyrmistytte ja panette kätenne suullenne.
6 Et ego quando recordatus fuero, pertimesco, et concutit carnem meam tremor.
Kun käyn ajattelemaan, niin kauhistun, ja vavistus valtaa ruumiini:
7 Quare ergo impii vivunt, sublevati sunt, confortatique divitiis?
Miksi jumalattomat saavat elää, vanheta, jopa voimassa vahvistua?
8 Semen eorum permanet coram eis, propinquorum turba, et nepotum in conspectu eorum.
Heidän sukunsa on vankkana heidän edessään, heidän jälkeläisensä heidän silmäinsä alla.
9 Domus eorum securae sunt et pacatae, et non est virga Dei super illos.
Heidän kotinsa ovat rauhassa, kauhuista kaukana; ei satu heihin Jumalan vitsa.
10 Bos eorum concepit, et non abortivit: vacca peperit, et non est privata foetu suo.
Hänen sonninsa polkee eikä turhaan, hänen lehmänsä poikii eikä kesken.
11 Egrediuntur quasi greges parvuli eorum, et infantes eorum exultant lusibus.
Poikansa he laskevat ulos niinkuin lammaslauman, heidän lapsensa hyppelevät leikiten.
12 Tenent tympanum, et citharam, et gaudent ad sonitum organi.
He virittävät laulujaan vaskirummun ja kanteleen kaikuessa ja iloitsevat huilun soidessa.
He viettävät päivänsä onnessa, mutta äkkiä heidät säikähytetään alas tuonelaan. (Sheol h7585)
14 Qui dixerunt Deo: Recede a nobis, et scientiam viarum tuarum nolumus.
Ja kuitenkin he sanoivat Jumalalle: 'Mene pois meidän luotamme, sinun teistäsi emme tahdo tietää.
15 Quis est Omnipotens, ut serviamus ei? et quid nobis prodest si oraverimus illum?
Mikä on Kaikkivaltias, että häntä palvelisimme? Ja mitä hyötyä meillä on siitä, että häntä rukoilemme?'
16 Verumtamen quia non sunt in manu eorum bona sua, consilium impiorum longe sit a me.
Katso, heidän onnensa ei ole heidän omassa kädessänsä. Jumalattomain neuvo olkoon minusta kaukana.
17 Quoties lucerna impiorum extinguetur, et superveniet eis inundatio, et dolores dividet furoris sui?
Kuinkapa usein jumalattomain lamppu sammuu ja heidät yllättää heidän turmionsa? Kuinkapa usein hän jakelee arpaosat vihassansa?
18 Erunt sicut paleae ante faciem venti, et sicut favilla quam turbo dispergit.
Ovatko he niinkuin tuulen vietävät oljet, niinkuin akanat, jotka tuulispää tempaa mukaansa?
19 Deus servabit filiis illius dolorem patris: et cum reddiderit, tunc sciet.
Jumala muka säästää hänen lapsilleen hänen onnettomuutensa. Kostakoon hän hänelle itselleen, niin että hän sen tuntee.
20 Videbunt oculi eius interfectionem suam, et de furore Omnipotentis bibet.
Nähköön hän perikatonsa omin silmin, juokoon itse Kaikkivaltiaan vihan.
21 Quid enim ad eum pertinet de domo sua post se? et si numerus mensium eius dimidietur?
Sillä mitä hän välittää perheestänsä, jälkeensä jäävistä, kun hänen kuukausiensa luku on täysi!
22 Numquid Deus docebit quispiam scientiam, qui excelsos iudicat?
Onko opetettava ymmärrystä Jumalalle, hänelle, joka taivaallisetkin tuomitsee?
23 Iste moritur robustus et sanus, dives et felix.
Toinen kuolee täydessä onnessansa, kaikessa rauhassa ja levossa;
24 Viscera eius plena sunt adipe, et medullis ossa illius irrigantur:
hänen astiansa ovat maitoa täynnä, ja hänen luunsa juotetaan ytimellä.
25 Alius vero moritur in amaritudine animae absque ullis opibus:
Toinen kuolee katkeralla mielellä, saamatta onnea maistaa.
26 Et tamen simul in pulvere dormient, et vermes operient eos.
Yhdessä he panevat maata multaan, ja madot peittävät heidät.
27 Certe novi cogitationes vestras, et sententias contra me iniquas.
Katso, minä tunnen teidän ajatuksenne ja juonet, joilla mielitte sortaa minut.
28 Dicitis enim: Ubi est domus principis? et ubi tabernacula impiorum?
Kun sanotte: 'Missä on nyt mahtimiehen talo, missä maja, jossa jumalattomat asuivat?'
29 Interrogate quemlibet de viatoribus, et haec eadem illum intelligere cognoscetis:
niin ettekö ole kysyneet maita kulkeneilta? Ette voi kieltää, mitä he ovat todeksi nähneet,
30 Quia in diem perditionis servatur malus, et ad diem furoris ducetur.
että paha säästetään onnettomuuden päivältä, vihan päivältä hänet saatetaan suojaan.
31 Quis arguet coram eo viam eius? et quae fecit, quis reddet illi?
Kuka puhuu hänelle vasten kasvoja hänen vaelluksestaan, kuka kostaa hänelle, mitä hän on tehnyt?
32 Ipse ad sepulchra ducetur, et in congerie mortuorum vigilabit.
Hänet saatetaan kalmistoon, ja hänen hautakumpuansa vaalitaan.
33 Dulcis fuit glareis Cocyti, et post se omnem hominem trahet, et ante se innumerabiles.
Kepeät ovat hänelle laakson turpeet. Kaikki ihmiset seuraavat hänen jäljessänsä, niinkuin epälukuiset ovat kulkeneet hänen edellänsä.
34 Quomodo igitur consolamini me frustra, cum responsio vestra repugnare ostensa sit veritati?
Kuinka tuotte minulle niin turhaa lohdutusta? Entä vastauksenne-niistä jää pelkkä petollisuus jäljelle."
