Job 21
1 Respondens autem Iob, dixit:
Job vastasi ja sanoi:
2 Audite quaeso sermones meos, et agite poenitentiam.
Kuulkaat visusti minun puhettani, ja antakaat neuvoa teitänne.
3 Sustinete me, et ego loquar, et post mea, si videbitur, verba ridete.
Kärsikäät minua, että minä myös puhuisin: ja kuin minä puhunut olen, pilkkaa sitte.
4 Numquid contra hominem disputatio mea est, ut merito non debeam contristari?
Puhunko minä ihmisen kanssa? miksi ei minun henkeni pitäisi tästä murehtiman?
5 Attendite me, et obstupescite, et superponite digitum ori vestro:
Katsokaat minun päälleni, ja hämmästykäät, ja pankaat kätenne suun eteen.
6 Et ego quando recordatus fuero, pertimesco, et concutit carnem meam tremor.
Koska minä sitä ajattelen, niin minä peljästyn, ja vavistus tulee minun lihani päälle.
7 Quare ergo impii vivunt, sublevati sunt, confortatique divitiis?
Miksi jumalattomat elävät, tulevat vanhaksi ja lisääntyvät tavarassa?
8 Semen eorum permanet coram eis, propinquorum turba, et nepotum in conspectu eorum.
Heidän siemenensä on pysyväinen heidän ympärillänsä, ja heidän sikiänsä ovat läsnä heitä.
9 Domus eorum securae sunt et pacatae, et non est virga Dei super illos.
Heidän huoneensa ovat vapaat pelvosta, ja Jumalan vitsa ei ole heidän päällänsä.
10 Bos eorum concepit, et non abortivit: vacca peperit, et non est privata foetu suo.
Heidän sonninsa päästetään, ja ei käy väärin, heidän lehmänsä poikivat, ja ei ole hedelmättömät.
11 Egrediuntur quasi greges parvuli eorum, et infantes eorum exultant lusibus.
Heidän nuoret lapsensa käyvät ulos niinkuin lauma, ja heidän lapsensa hyppäävät.
12 Tenent tympanum, et citharam, et gaudent ad sonitum organi.
He riemuitsevat trumpuilla ja kanteleilla, ja iloitsevat huiluilla.
He vanhenevat hyvissä päivissä, ja menevät silmänräpäyksessä helvettiin. (Sheol h7585)
14 Qui dixerunt Deo: Recede a nobis, et scientiam viarum tuarum nolumus.
Jotka sanovat Jumalalle: mene pois meidän tyköämme; sillä emme tahdo tietää sinun tietäs.
15 Quis est Omnipotens, ut serviamus ei? et quid nobis prodest si oraverimus illum?
Kuka on Kaikkivaltias, että meidän pitää häntä palveleman? eli mitä meidän siitä hyvää on, että me häntä rukoilemme?
16 Verumtamen quia non sunt in manu eorum bona sua, consilium impiorum longe sit a me.
Mutta katso, heidän tavaransa ei ole heidän kädessänsä: jumalattomain neuvo pitää kaukana minusta oleman.
17 Quoties lucerna impiorum extinguetur, et superveniet eis inundatio, et dolores dividet furoris sui?
Kuinka jumalattoman kynttilä sammuu, ja heidän kadotuksensa tulee heidän päällensä? Hänen pitää jakaman surkeutta vihassansa.
18 Erunt sicut paleae ante faciem venti, et sicut favilla quam turbo dispergit.
Heidän pitää oleman niinkuin korsi tuulessa, ja niinkuin akanat, jotka tuulispää vie salaisesti pois.
19 Deus servabit filiis illius dolorem patris: et cum reddiderit, tunc sciet.
Jumala säästää hänen onnettomuutensa hänen lapsillensa; koska hän maksaa hänelle, silloin hänen pitää tietämän.
20 Videbunt oculi eius interfectionem suam, et de furore Omnipotentis bibet.
Hänen silmänsä pitää näkemän hänen kadotuksensa, ja Kaikkivaltiaan vihasta pitää hänen juoman.
21 Quid enim ad eum pertinet de domo sua post se? et si numerus mensium eius dimidietur?
Sillä mitä hän tottelee hänen huonettansa hänen jälkeensä? Ja hänen kuukauttensa luku tuskin tulee puolillensa.
22 Numquid Deus docebit quispiam scientiam, qui excelsos iudicat?
Kuka tahtoo opettaa Jumalaa, joka korkiatkin tuomitsee?
23 Iste moritur robustus et sanus, dives et felix.
Tämä kuolee vauraana ja terveenä, rikkaana ja onnellisena.
24 Viscera eius plena sunt adipe, et medullis ossa illius irrigantur:
Hänen piimäastiansa ovat täynnä rieskaa, ja hänen luunsa ovat täynnä ydintä.
25 Alius vero moritur in amaritudine animae absque ullis opibus:
Mutta toinen kuolee murheellisella mielellä, ja ei koskaan syönyt ilossa.
26 Et tamen simul in pulvere dormient, et vermes operient eos.
Ja he makaavat ynnä maassa, ja madot peittävät heidät.
27 Certe novi cogitationes vestras, et sententias contra me iniquas.
Katso, minä tunnen teidän ajatuksenne ja teidän väärän aivoituksenne minua vastaan.
28 Dicitis enim: Ubi est domus principis? et ubi tabernacula impiorum?
Sillä te sanotte: kussa ruhtinaan huone on? ja kussa ovat majat, joissa jumalattomat asuiva?
29 Interrogate quemlibet de viatoribus, et haec eadem illum intelligere cognoscetis:
Ettekö ole tutkineet vaeltavaisilta? ja ettekö tiedä hänen merkkejänsä?
30 Quia in diem perditionis servatur malus, et ad diem furoris ducetur.
Sillä paha säästetään kadotuksen päivään, ja hän pysyy hamaan vihan päivään asti.
31 Quis arguet coram eo viam eius? et quae fecit, quis reddet illi?
Kuka sanoo hänen edessänsä hänen tiensä? ja kuka kostaa hänelle sen minkä hän tehnyt on?
32 Ipse ad sepulchra ducetur, et in congerie mortuorum vigilabit.
Mutta hän viedään hautaan, ja täytyy joukossa pysyä.
33 Dulcis fuit glareis Cocyti, et post se omnem hominem trahet, et ante se innumerabiles.
Ojan multa kelpasi hänelle, ja kaikki ihmiset viedään hänen perässänsä; ja ne jotka ovat hänen edellänsä olleet, ovat epälukuiset.
34 Quomodo igitur consolamini me frustra, cum responsio vestra repugnare ostensa sit veritati?
Miksi te minua lohdutatte turhaan? ja teidän vastauksenne löydetään vääräksi.
