Psalmorum 97
1 Huic David, quando terra ejus restituta est. Dominus regnavit: exsultet terra; lætentur insulæ multæ.
Herra on kuningas! Riemuitkoon maa; iloitkoot saaret, niin monta kuin niitä on.
2 Nubes et caligo in circuitu ejus; justitia et judicium correctio sedis ejus.
Pilvi ja pimeys on hänen ympärillänsä, vanhurskaus ja oikeus on hänen valtaistuimensa perustus.
3 Ignis ante ipsum præcedet, et inflammabit in circuitu inimicos ejus.
Tuli käy hänen edellänsä ja polttaa hänen vihollisensa, yltympäri.
4 Illuxerunt fulgura ejus orbi terræ; vidit, et commota est terra.
Hänen salamansa valaisevat maanpiirin; maa näkee sen ja vapisee.
5 Montes sicut cera fluxerunt a facie Domini; a facie Domini omnis terra.
Vuoret sulavat niinkuin vaha Herran edessä, kaiken maan Herran edessä.
6 Annuntiaverunt cæli justitiam ejus, et viderunt omnes populi gloriam ejus.
Taivaat julistavat hänen vanhurskauttansa, ja kaikki kansat näkevät hänen kunniansa.
7 Confundantur omnes qui adorant sculptilia, et qui gloriantur in simulacris suis. Adorate eum omnes angeli ejus.
Kaikki kuvain kumartajat joutuvat häpeään, kaikki, jotka epäjumalista kerskaavat. Kumartakaa häntä, kaikki jumalat.
8 Audivit, et lætata est Sion, et exsultaverunt filiæ Judæ propter judicia tua, Domine.
Siion kuulee sen ja iloitsee, ja Juudan tyttäret riemuitsevat sinun tuomioistasi, Herra.
9 Quoniam tu Dominus altissimus super omnem terram; nimis exaltatus es super omnes deos.
Sillä sinä, Herra, olet Korkein yli kaiken maan, sinä olet ylen korkea, ylitse kaikkien jumalain.
10 Qui diligitis Dominum, odite malum: custodit Dominus animas sanctorum suorum; de manu peccatoris liberabit eos.
Te, jotka Herraa rakastatte, vihatkaa pahaa. Hän varjelee hurskasten sielut, jumalattomien kädestä hän heidät pelastaa.
11 Lux orta est justo, et rectis corde lætitia.
Vanhurskaalle koittaa valkeus ja oikeamielisille ilo.
12 Lætamini, justi, in Domino, et confitemini memoriæ sanctificationis ejus.
Iloitkaa Herrassa, te vanhurskaat; kiittäkää hänen pyhää nimeänsä.
