Psalmorum 83
1 Canticum Psalmi Asaph. Deus, quis similis erit tibi? ne taceas, neque compescaris, Deus:
Asaphin Psalmi ja veisu. Jumala, älä niin ratki vaikene, ja älä niin ääneti ole: Jumala, älä sitä niin kärsi.
2 quoniam ecce inimici tui sonuerunt, et qui oderunt te extulerunt caput.
Sillä katso, Sinun vihollises kiukuitsevat, ja jotka sinua vihaavat, ylentävät päänsä.
3 Super populum tuum malignaverunt consilium, et cogitaverunt adversus sanctos tuos.
He pitävät kavaloita juonia sinun kansaas vastaan, ja pitävät neuvoa sinun salatuitas vastaan,
4 Dixerunt: Venite, et disperdamus eos de gente, et non memoretur nomen Israël ultra.
Sanoen: tulkaat, hävittäkäämme heitä, niin ettei he ensinkään kansa olisikaan, ettei Israelin nimeä silleen muisteltaisi.
5 Quoniam cogitaverunt unanimiter; simul adversum te testamentum disposuerunt:
Sillä he ovat sydämessänsä panneet neuvonsa yhteen, ja tehneet liiton sinua vastaan:
6 tabernacula Idumæorum et Ismahelitæ, Moab et Agareni,
Edomilaiset ja Ismaelilaiset majat, Moabilaiset ja Hagarilaiset,
7 Gebal, et Ammon, et Amalec; alienigenæ cum habitantibus Tyrum.
Gebalilaiset, Ammonilaiset ja Amalekilaiset, Philistealaiset ja Tyron asuvaiset.
8 Etenim Assur venit cum illis: facti sunt in adjutorium filiis Lot.
Assur on myös itsensä heihin liittänyt, auttamaan Lotin lapsia, (Sela)
9 Fac illis sicut Madian et Sisaræ, sicut Jabin in torrente Cisson.
Tee niille niinkuin Midianilaisille, niinkuin Siseralle, niinkuin Jabinille Kisonin ojan tykönä;
10 Disperierunt in Endor; facti sunt ut stercus terræ.
Jotka mestattiin Endorin tykönä, ja tulivat loaksi maan päälle.
11 Pone principes eorum sicut Oreb, et Zeb, et Zebee, et Salmana: omnes principes eorum,
Tee heidän pääruhtinaansa niinkuin Orebin ja Seebin, ja kaikki heidän ylimmäisensä niinkuin Seban ja Salmunnan,
12 qui dixerunt: Hæreditate possideamus sanctuarium Dei.
Jotka sanovat: me omistamme meillemme Jumalan huoneet.
13 Deus meus, pone illos ut rotam, et sicut stipulam ante faciem venti.
Jumala, tee heitä niinkuin rattaan, niinkuin korren tuulen edessä.
14 Sicut ignis qui comburit silvam, et sicut flamma comburens montes,
Niinkuin kulo metsän polttaa, ja niinkuin liekki mäet sytyttää;
15 ita persequeris illos in tempestate tua, et in ira tua turbabis eos.
Vainoo juuri niin heitä sinun rajuilmallas, ja hämmästytä heitä tuulispäälläs.
16 Imple facies eorum ignominia, et quærent nomen tuum, Domine.
Täytä heidän kasvonsa häpiällä, että he sinun nimeäs, Herra, etsisivät.
17 Erubescant, et conturbentur in sæculum sæculi, et confundantur, et pereant.
Hävetköön he ja hämmästyköön ijankaikkisesti, ja häpiään tulkoon ja hukkukoon.
18 Et cognoscant quia nomen tibi Dominus: tu solus Altissimus in omni terra.
Niin he saavat tuta, että sinä, jonka ainoan nimi on Herra, olet ylimmäinen kaikessa maailmassa.
