< Psalmorum 50 >
1 Psalmus Asaph. Deus deorum Dominus locutus est, et vocavit terram a solis ortu usque ad occasum.
Aasafin virsi. Jumala, Herra Jumala, puhuu ja kutsuu maan auringon noususta hamaan sen laskuun.
2 Ex Sion species decoris ejus:
Siionista, jonka kauneus on täydellinen, Jumala ilmestyy kirkkaudessa.
3 Deus manifeste veniet; Deus noster, et non silebit. Ignis in conspectu ejus exardescet; et in circuitu ejus tempestas valida.
Meidän Jumalamme tulee eikä vaikene, hänen edellänsä käy kuluttava tuli ja hänen ympärillänsä väkevä myrsky.
4 Advocabit cælum desursum, et terram, discernere populum suum.
Hän kutsuu taivaat ylhäältä ja maan, tuomitakseen kansansa:
5 Congregate illi sanctos ejus, qui ordinant testamentum ejus super sacrificia.
"Kootkaa minun eteeni minun hurskaani, jotka uhreja uhraten ovat tehneet minun kanssani liiton".
6 Et annuntiabunt cæli justitiam ejus, quoniam Deus judex est.
Ja taivaat julistavat hänen vanhurskauttansa, sillä Jumala on tuomari. (Sela)
7 Audi, populus meus, et loquar; Israël, et testificabor tibi: Deus, Deus tuus ego sum.
"Kuule, minun kansani, minä puhun; kuule, Israel, minä todistan sinua vastaan. Minä olen Jumala, sinun Jumalasi.
8 Non in sacrificiis tuis arguam te; holocausta autem tua in conspectu meo sunt semper.
En minä sinun teurasuhreistasi sinua nuhtele, ja sinun polttouhrisi ovat aina minun edessäni.
9 Non accipiam de domo tua vitulos, neque de gregibus tuis hircos:
En minä ota härkiä sinun talostasi enkä kauriita sinun tarhoistasi.
10 quoniam meæ sunt omnes feræ silvarum, jumenta in montibus, et boves.
Sillä minun ovat kaikki metsän eläimet ja tuhansien vuorten karjat.
11 Cognovi omnia volatilia cæli, et pulchritudo agri mecum est.
Minä tunnen kaikki vuorten linnut, ja kaikki, mikä kedolla liikkuu, on minun edessäni.
12 Si esuriero, non dicam tibi: meus est enim orbis terræ et plenitudo ejus.
Jos minä isoaisin, en minä sitä sinulle sanoisi; sillä minun on maanpiiri ja kaikki, mitä siinä on.
13 Numquid manducabo carnes taurorum? aut sanguinem hircorum potabo?
Minäkö söisin härkien lihaa tai joisin kauristen verta?
14 Immola Deo sacrificium laudis, et redde Altissimo vota tua.
Uhraa Jumalalle kiitos ja täytä lupauksesi Korkeimmalle.
15 Et invoca me in die tribulationis: eruam te, et honorificabis me.
Ja avuksesi huuda minua hädän päivänä, niin minä tahdon auttaa sinua, ja sinun pitää kunnioittaman minua."
16 Peccatori autem dixit Deus: Quare tu enarras justitias meas? et assumis testamentum meum per os tuum?
Mutta jumalattomalle Jumala sanoo: "Mikä sinä olet puhumaan minun käskyistäni ja ottamaan minun liittoni suuhusi?
17 Tu vero odisti disciplinam, et projecisti sermones meos retrorsum.
Sinä, joka vihaat kuritusta ja heität minun sanani selkäsi taakse!
18 Si videbas furem, currebas cum eo; et cum adulteris portionem tuam ponebas.
Jos sinä näet varkaan, niin sinä mielistyt häneen, ja sinä pidät yhtä avionrikkojain kanssa.
19 Os tuum abundavit malitia, et lingua tua concinnabat dolos.
Sinä päästät suusi puhumaan pahaa, ja sinun kielesi punoo petosta.
20 Sedens adversus fratrem tuum loquebaris, et adversus filium matris tuæ ponebas scandalum.
Sinä istut ja puhut veljeäsi vastaan, sinä panettelet äitisi poikaa.
21 Hæc fecisti, et tacui. Existimasti inique quod ero tui similis: arguam te, et statuam contra faciem tuam.
Näitä sinä teet, ja minäkö olisin vaiti? Luuletko, että minä olen sinun kaltaisesi? Minä nuhtelen sinua ja asetan nämä sinun silmäisi eteen.
22 Intelligite hæc, qui obliviscimini Deum, nequando rapiat, et non sit qui eripiat.
Ymmärtäkää tämä te, jotka Jumalan unhotatte, etten minä raatelisi, eikä olisi pelastajaa.
23 Sacrificium laudis honorificabit me, et illic iter quo ostendam illi salutare Dei.
Joka kiitosta uhraa, se kunnioittaa minua; joka ottaa tiestänsä vaarin, sen minä annan nähdä Jumalan autuuden."