< Psalmorum 108 >

1 Canticum Psalmi, ipsi David. Paratum cor meum, Deus, paratum cor meum; cantabo, et psallam in gloria mea.
Psalmi, Davidin veisu. Jumala! minun sydämeni on valmis: minä veisaan ja kiitän, niin myös minun kunniani.
2 Exsurge, gloria mea; exsurge, psalterium et cithara; exsurgam diluculo.
Nouse, psaltari ja kantele; minä nousen varhain.
3 Confitebor tibi in populis, Domine, et psallam tibi in nationibus:
Sinua, Herra, minä kiitän kansain seassa: minä veisaan sinulle kiitosta sukukunnissa.
4 quia magna est super cælos misericordia tua, et usque ad nubes veritas tua.
Sillä sinun armos on suuri ylitse taivasten, ja sinun totuutes hamaan pilviin asti.
5 Exaltare super cælos, Deus, et super omnem terram gloria tua:
Korota sinuas, Jumala, taivasten ylitse ja kunnias kaiken maan ylitse,
6 ut liberentur dilecti tui. Salvum fac dextera tua, et exaudi me.
Että sinun rakkaat ystäväs vapaaksi tulisivat; auta oikialla kädelläs, ja kuule minun rukoukseni.
7 Deus locutus est in sancto suo: Exsultabo, et dividam Sichimam; et convallem tabernaculorum dimetiar.
Jumala on puhunut pyhässänsä, siitä minä iloitsen: minä jaan Sikemin, ja mittaan Sukkotin laakson.
8 Meus est Galaad, et meus est Manasses, et Ephraim susceptio capitis mei. Juda rex meus;
Gilead on minun, Manasse on myös minun, ja Ephraim on minun pääni väkevyys: Juuda on minun päämieheni;
9 Moab lebes spei meæ: in Idumæam extendam calceamentum meum; mihi alienigenæ amici facti sunt.
Moab on minun pesinastiani, minä venytän kenkäni Edomin päälle: Philistealaisten ylitse minä iloitsen.
10 Quis deducet me in civitatem munitam? quis deducet me usque in Idumæam?
Kuka vie minua vahvaan kaupunkiin? kuka vie minua Edomiin?
11 nonne tu, Deus, qui repulisti nos? et non exibis, Deus, in virtutibus nostris?
Etkös sinä, Jumala, joka meitä heittänyt olet pois? Ja etkös mene ulos, Jumala, meidän sotaväkemme kanssa?
12 Da nobis auxilium de tribulatione, quia vana salus hominis.
Saata meille apua tuskissamme; sillä ihmisten apu on turha.
13 In Deo faciemus virtutem; et ipse ad nihilum deducet inimicos nostros.
Jumalassa me tahdomme urhoollisia töitä tehdä; ja hän polkee meidän vihollisemme alas.

< Psalmorum 108 >