Psalmorum 107
1 Alleluja. Confitemini Domino, quoniam bonus, quoniam in sæculum misericordia ejus.
Kiittäkää Herraa, sillä hän on hyvä, sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti.
2 Dicant qui redempti sunt a Domino, quos redemit de manu inimici, et de regionibus congregavit eos,
Niin sanokoot Herran lunastetut, jotka hän on lunastanut ahdistuksen alta
3 a solis ortu, et occasu, ab aquilone, et mari.
ja koonnut pakanamaista, idästä ja lännestä, pohjoisesta ja meren puolelta.
4 Erraverunt in solitudine, in inaquoso; viam civitatis habitaculi non invenerunt.
He harhailivat erämaassa, autiossa, tiettömässä maassa, löytämättä asuttua kaupunkia.
5 Esurientes et sitientes, anima eorum in ipsis defecit.
Heidän oli nälkä ja jano, heidän sielunsa nääntyi heissä.
6 Et clamaverunt ad Dominum cum tribularentur, et de necessitatibus eorum eripuit eos;
Mutta hädässänsä he huusivat Herraa, ja hän pelasti heidät heidän ahdistuksistaan.
7 et deduxit eos in viam rectam, ut irent in civitatem habitationis.
Ja hän ohjasi heidät oikealle tielle, niin että he pääsivät asuttuun kaupunkiin.
8 Confiteantur Domino misericordiæ ejus, et mirabilia ejus filiis hominum.
Kiittäkööt he Herraa hänen armostansa, hänen ihmeellisistä teoistaan ihmislapsia kohtaan.
9 Quia satiavit animam inanem, et animam esurientem satiavit bonis.
Sillä hän ravitsee nääntyvän sielun ja täyttää nälkäisen sielun hyvyydellä.
10 Sedentes in tenebris et umbra mortis; vinctos in mendicitate et ferro.
He istuivat pimeydessä ja synkeydessä, vangittuina kurjuuteen ja rautoihin,
11 Quia exacerbaverunt eloquia Dei, et consilium Altissimi irritaverunt.
koska olivat niskoitelleet Jumalan käskyjä vastaan ja katsoneet halvaksi Korkeimman neuvon.
12 Et humiliatum est in laboribus cor eorum; infirmati sunt, nec fuit qui adjuvaret.
Hän masensi heidän sydämensä kärsimyksellä; he sortuivat, eikä ollut auttajaa.
13 Et clamaverunt ad Dominum cum tribularentur; et de necessitatibus eorum liberavit eos.
Mutta hädässänsä he huusivat Herraa, ja hän pelasti heidät heidän ahdistuksistaan.
14 Et eduxit eos de tenebris et umbra mortis, et vincula eorum dirupit.
Hän vei heidät ulos pimeydestä ja synkeydestä, hän katkaisi heidän kahleensa.
15 Confiteantur Domino misericordiæ ejus, et mirabilia ejus filiis hominum.
Kiittäkööt he Herraa hänen armostansa ja hänen ihmeellisistä teoistaan ihmislapsia kohtaan.
16 Quia contrivit portas æreas, et vectes ferreos confregit.
Sillä hän särkee vaskiset ovet ja rikkoo rautaiset salvat.
17 Suscepit eos de via iniquitatis eorum; propter injustitias enim suas humiliati sunt.
He olivat hulluja, sillä heidän vaelluksensa oli syntinen, ja he kärsivät vaivaa pahojen tekojensa tähden.
18 Omnem escam abominata est anima eorum, et appropinquaverunt usque ad portas mortis.
Heidän sielunsa inhosi kaikkea ruokaa, ja he olivat lähellä kuoleman portteja.
19 Et clamaverunt ad Dominum cum tribularentur, et de necessitatibus eorum liberavit eos.
Mutta hädässänsä he huusivat Herraa, ja hän pelasti heidät heidän ahdistuksistaan.
20 Misit verbum suum, et sanavit eos, et eripuit eos de interitionibus eorum.
Hän lähetti sanansa ja paransi heidät ja pelasti heidät haudasta.
21 Confiteantur Domino misericordiæ ejus, et mirabilia ejus filiis hominum.
Kiittäkööt he Herraa hänen armostansa ja hänen ihmeellisistä teoistaan ihmislapsia kohtaan.
22 Et sacrificent sacrificium laudis, et annuntient opera ejus in exsultatione.
Uhratkoot kiitosuhreja ja kertokoot riemuiten hänen töitään.
23 Qui descendunt mare in navibus, facientes operationem in aquis multis:
He lähtivät laivoilla merelle ja kävivät kauppaa suurilla vesillä.
24 ipsi viderunt opera Domini, et mirabilia ejus in profundo.
He näkivät Herran työt ja hänen ihmeelliset tekonsa meren syvyyksissä.
25 Dixit, et stetit spiritus procellæ, et exaltati sunt fluctus ejus.
Hän sanoi sanansa ja nosti myrskytuulen, joka kohotti korkealle sen aallot.
26 Ascendunt usque ad cælos, et descendunt usque ad abyssos; anima eorum in malis tabescebat.
He kohosivat taivasta kohti, he vajosivat syvyyksiin; heidän sielunsa menehtyi tuskasta.
27 Turbati sunt, et moti sunt sicut ebrius, et omnis sapientia eorum devorata est.
He horjuivat ja hoippuivat kuin juopunut, ja kaikki heidän taitonsa hämmentyi.
28 Et clamaverunt ad Dominum cum tribularentur; et de necessitatibus eorum eduxit eos.
Mutta hädässänsä he huusivat Herraa, ja hän päästi heidät heidän ahdistuksistaan.
29 Et statuit procellam ejus in auram, et siluerunt fluctus ejus.
Hän tyynnytti myrskyn, ja meren aallot hiljenivät.
30 Et lætati sunt quia siluerunt; et deduxit eos in portum voluntatis eorum.
He iloitsivat, kun tuli tyyni, ja hän vei heidät toivottuun satamaan.
31 Confiteantur Domino misericordiæ ejus, et mirabilia ejus filiis hominum.
Kiittäkööt he Herraa hänen armostansa ja hänen ihmeellisistä teoistaan ihmislapsia kohtaan.
32 Et exaltent eum in ecclesia plebis, et in cathedra seniorum laudent eum.
Kunnioittakoot häntä kansan seurakunnassa ja vanhinten kokouksessa häntä ylistäkööt.
33 Posuit flumina in desertum, et exitus aquarum in sitim;
Hän muutti virrat erämaaksi ja vesilähteet kuivaksi maaksi,
34 terram fructiferam in salsuginem, a malitia inhabitantium in ea.
hedelmällisen maan suola-aroksi, sen asukasten pahuuden tähden.
35 Posuit desertum in stagna aquarum, et terram sine aqua in exitus aquarum.
Hän muutti erämaan vesilammikoiksi ja kuivan maan vesilähteiksi.
36 Et collocavit illic esurientes, et constituerunt civitatem habitationis:
Ja hän asetti nälkäiset sinne asumaan ja he rakensivat kaupungin asuaksensa.
37 et seminaverunt agros et plantaverunt vineas, et fecerunt fructum nativitatis.
Ja he kylvivät peltoja ja istuttivat viinitarhoja, jotka tuottivat satoisan hedelmän.
38 Et benedixit eis, et multiplicati sunt nimis; et jumenta eorum non minoravit.
Hän siunasi heitä, ja he lisääntyivät suuresti, ja hän antoi heille paljon karjaa.
39 Et pauci facti sunt et vexati sunt, a tribulatione malorum et dolore.
Ja kun he vähentyivät ja vaipuivat onnettomuuden ja huolten painon alla,
40 Effusa est contemptio super principes: et errare fecit eos in invio, et non in via.
niin hän, joka vuodattaa ylenkatsetta ruhtinasten päälle ja panee heidät harhailemaan tiettömissä autiomaissa,
41 Et adjuvit pauperem de inopia, et posuit sicut oves familias.
hän kohotti köyhän kurjuudesta ja teki suvut suuriksi kuin lammaslaumat.
42 Videbunt recti, et lætabuntur; et omnis iniquitas oppilabit os suum.
Oikeamieliset näkevät sen ja riemuitsevat, ja kaiken vääryyden täytyy tukkia suunsa.
43 Quis sapiens, et custodiet hæc, et intelliget misericordias Domini?
Joka viisas on, se ottakoon näistä vaarin ja ajatelkoon Herran armotekoja.
