Proverbiorum 13
1 Filius sapiens doctrina patris; qui autem illusor est non audit cum arguitur.
Viisas poika kuulee isän kuritusta, mutta pilkkaaja ei ota nuhdetta kuullaksensa.
2 De fructu oris sui homo satiabitur bonis: anima autem prævaricatorum iniqua.
Suunsa hedelmästä saa nauttia hyvää, mutta uskottomilla on halu väkivaltaan.
3 Qui custodit os suum custodit animam suam; qui autem inconsideratus est ad loquendum, sentiet mala.
Joka suistaa suunsa, se säilyttää henkensä, mutta avosuinen joutuu turmioon.
4 Vult et non vult piger; anima autem operantium impinguabitur.
Laiskan sielu haluaa, saamatta mitään, mutta ahkerain sielu tulee ravituksi.
5 Verbum mendax justus detestabitur; impius autem confundit, et confundetur.
Vanhurskas vihaa valhepuhetta, mutta jumalattoman meno on iljettävä ja häpeällinen.
6 Justitia custodit innocentis viam, impietas autem peccatorem supplantat.
Vanhurskaus varjelee nuhteettomasti vaeltavan, mutta jumalattomuus syöksee syntisen kumoon.
7 Est quasi dives, cum nihil habeat, et est quasi pauper, cum in multis divitiis sit.
Toinen on olevinaan rikas, omistamatta mitään, toinen olevinaan köyhä, vaikka on tavaraa paljon.
8 Redemptio animæ viri divitiæ suæ; qui autem pauper est, increpationem non sustinet.
Rikkautensa saa mies antaa henkensä lunnaiksi, mutta köyhän ei tarvitse uhkauksia kuunnella.
9 Lux justorum lætificat: lucerna autem impiorum extinguetur.
Vanhurskasten valo loistaa iloisesti, mutta jumalattomien lamppu sammuu.
10 Inter superbos semper jurgia sunt; qui autem agunt omnia cum consilio, reguntur sapientia.
Ylpeys tuottaa pelkkää toraa, mutta jotka ottavat neuvon varteen, niillä on viisaus.
11 Substantia festinata minuetur; quæ autem paulatim colligitur manu, multiplicabitur.
Tyhjällä saatu tavara vähenee, mutta joka vähin erin kokoaa, se saa karttumaan.
12 Spes quæ differtur affligit animam; lignum vitæ desiderium veniens.
Pitkä odotus tekee sydämen sairaaksi, mutta täyttynyt halu on elämän puu.
13 Qui detrahit alicui rei, ipse se in futurum obligat; qui autem timet præceptum, in pace versabitur. Animæ dolosæ errant in peccatis: justi autem misericordes sunt, et miserantur.
Joka sanaa halveksii, joutuu sanan pantiksi; mutta joka käskyä pelkää, saa palkan.
14 Lex sapientis fons vitæ, ut declinet a ruina mortis.
Viisaan opetus on elämän lähde kuoleman paulain välttämiseksi.
15 Doctrina bona dabit gratiam; in itinere contemptorum vorago.
Hyvä ymmärrys tuottaa suosiota, mutta uskottomien tie on koleikkoa.
16 Astutus omnia agit cum consilio; qui autem fatuus est aperit stultitiam.
Jokainen mielevä toimii taitavasti, mutta tyhmä levittää hulluutta.
17 Nuntius impii cadet in malum; legatus autem fidelis, sanitas.
Jumalaton sanansaattaja suistuu turmioon, mutta uskollinen lähetti on kuin lääke.
18 Egestas et ignominia ei qui deserit disciplinam; qui autem acquiescit arguenti glorificabitur.
Köyhyys ja häpeä kuritusta vierovalle, kunnia nuhdetta noudattavalle!
19 Desiderium si compleatur delectat animam; detestantur stulti eos qui fugiunt mala.
Tyydytetty halu on sielulle suloinen, pahan karttaminen tyhmille kauhistus.
20 Qui cum sapientibus graditur sapiens erit; amicus stultorum similis efficietur.
Vaella viisasten kanssa, niin viisastut; tyhmäin seuratoverin käy pahoin.
21 Peccatores persequitur malum, et justis retribuentur bona.
Syntisiä vainoaa onnettomuus, mutta vanhurskaat saavat onnen palkakseen.
22 Bonus reliquit hæredes filios et nepotes, et custoditur justo substantia peccatoris.
Hyvä jättää perinnön lastensa lapsillekin, mutta syntisen tavara talletetaan vanhurskaalle.
23 Multi cibi in novalibus patrum, et aliis congregantur absque judicio.
Köyhien uudiskyntö antaa runsaan ruuan; mutta moni tuhoutuu, joka ei oikeudessa pysy.
24 Qui parcit virgæ odit filium suum; qui autem diligit illum instanter erudit.
Joka vitsaa säästää, se vihaa lastaan; mutta joka häntä rakastaa, se häntä ajoissa kurittaa.
25 Justus comedit et replet animam suam; venter autem impiorum insaturabilis.
Vanhurskas saa syödä kylläksensä, mutta jumalattomain vatsa jää vajaaksi.
