< Job 13 >

1 Ecce omnia hæc vidit oculus meus, et audivit auris mea, et intellexi singula.
"Katso, kaikkea tätä on silmäni nähnyt, korvani kuullut ja sitä tarkannut.
2 Secundum scientiam vestram et ego novi: nec inferior vestri sum.
Mitä te tiedätte, sen tiedän minäkin; en ole minä teitä huonompi.
3 Sed tamen ad Omnipotentem loquar, et disputare cum Deo cupio:
Mutta minä mielin puhua Kaikkivaltiaalle, minä tahdon tuoda todistukseni Jumalaa vastaan.
4 prius vos ostendens fabricatores mendacii, et cultores perversorum dogmatum.
Sillä te laastaroitte valheella, olette puoskareita kaikki tyynni.
5 Atque utinam taceretis, ut putaremini esse sapientes.
Jospa edes osaisitte visusti vaieta, niin se olisi teille viisaudeksi luettava!
6 Audite ergo correptionem meam, et judicium labiorum meorum attendite.
Kuulkaa siis, mitä minä todistan, ja tarkatkaa, mitä huuleni väittävät vastaan.
7 Numquid Deus indiget vestro mendacio, ut pro illo loquamini dolos?
Tahdotteko puolustaa Jumalaa väärällä puheella ja puhua vilppiä hänen puolestaan;
8 numquid faciem ejus accipitis, et pro Deo judicare nitimini?
tahdotteko olla puolueellisia hänen hyväksensä tahi ajaa Jumalan asiaa?
9 aut placebit ei quem celare nihil potest? aut decipietur, ut homo, vestris fraudulentiis?
Koituuko siitä silloin hyvää, kun hän käy teitä tutkimaan; tahi voitteko pettää hänet, niinkuin ihminen petetään?
10 Ipse vos arguet, quoniam in abscondito faciem ejus accipitis.
Hän teitä ankarasti rankaisee, jos salassa olette puolueellisia.
11 Statim ut se commoverit, turbabit vos, et terror ejus irruet super vos.
Eikö hänen korkeutensa peljästytä teitä ja hänen kauhunsa teitä valtaa?
12 Memoria vestra comparabitur cineri, et redigentur in lutum cervices vestræ.
Tuhkalauselmia ovat teidän mietelauseenne, savivarustuksia silloin teidän varustuksenne.
13 Tacete paulisper, ut loquar quodcumque mihi mens suggesserit.
Vaietkaa, antakaa minun olla, niin minä puhun, käyköön minun miten tahansa.
14 Quare lacero carnes meas dentibus meis, et animam meam porto in manibus meis?
Miksi minä otan lihani hampaisiini ja panen henkeni kämmenelleni?
15 Etiam si occiderit me, in ipso sperabo: verumtamen vias meas in conspectu ejus arguam.
Katso, hän surmaa minut, en minä enää mitään toivo; tahdon vain vaellustani puolustaa häntä vastaan.
16 Et ipse erit salvator meus: non enim veniet in conspectu ejus omnis hypocrita.
Jo sekin on minulle voitoksi; sillä jumalaton ei voi käydä hänen kasvojensa eteen.
17 Audite sermonem meum, et ænigmata percipite auribus vestris.
Kuulkaa tarkasti minun puhettani, ja mitä minä lausun korvienne kuullen.
18 Si fuero judicatus, scio quod justus inveniar.
Katso, olen ryhtynyt käymään oikeutta; minä tiedän, että olen oikeassa.
19 Quis est qui judicetur mecum? veniat: quare tacens consumor?
Kuka saattaa käräjöidä minua vastaan? Silloin minä vaikenen ja kuolen.
20 Duo tantum ne facias mihi, et tunc a facie tua non abscondar:
Kahta vain älä minulle tee, niin en lymyä sinun kasvojesi edestä:
21 manum tuam longe fac a me, et formido tua non me terreat.
ota pois kätesi minun päältäni, ja älköön kauhusi minua peljättäkö;
22 Voca me, et ego respondebo tibi: aut certe loquar, et tu responde mihi.
sitten haasta, niin minä vastaan, tahi minä puhun, ja vastaa sinä minulle.
23 Quantas habeo iniquitates et peccata? scelera mea et delicta ostende mihi.
Mikä on minun pahain tekojeni ja syntieni luku? Ilmaise minulle rikkomukseni ja syntini.
24 Cur faciem tuam abscondis, et arbitraris me inimicum tuum?
Miksi peität kasvosi ja pidät minua vihollisenasi?
25 Contra folium, quod vento rapitur, ostendis potentiam tuam, et stipulam siccam persequeris:
Lentävää lehteäkö peljätät, kuivunutta korttako vainoat,
26 scribis enim contra me amaritudines, et consumere me vis peccatis adolescentiæ meæ.
koskapa määräät katkeruuden minun osakseni ja perinnökseni nuoruuteni pahat teot,
27 Posuisti in nervo pedem meum, et observasti omnes semitas meas, et vestigia pedum meorum considerasti:
koska panet jalkani jalkapuuhun, vartioitset kaikkia minun polkujani ja piirrät rajan jalkapohjieni ääreen?" -
28 qui quasi putredo consumendus sum, et quasi vestimentum quod comeditur a tinea.
"Hän hajoaa kuin lahopuu, kuin koinsyömä vaate."

< Job 13 >