Job 11
1 Respondens autem Sophar Naamathites, dixit:
Sitten naemalainen Soofar lausui ja sanoi:
2 Numquid qui multa loquitur, non et audiet? aut vir verbosus justificabitur?
"Jäisikö suulas puhe vastausta vaille, ja saisiko suupaltti olla oikeassa?
3 Tibi soli tacebunt homines? et cum ceteros irriseris, a nullo confutaberis?
Saattaisivatko jaarituksesi miehet vaikenemaan, niin että saisit pilkata, kenenkään sinua häpeään häätämättä?
4 Dixisti enim: Purus est sermo meus, et mundus sum in conspectu tuo.
Sanoithan: 'Minun opetukseni on selkeä, ja minä olen puhdas sinun silmissäsi'.
5 Atque utinam Deus loqueretur tecum, et aperiret labia sua tibi,
Mutta jospa Jumala puhuisi ja avaisi huulensa sinua vastaan
6 ut ostenderet tibi secreta sapientiæ, et quod multiplex esset lex ejus: et intelligeres quod multo minora exigaris ab eo quam meretur iniquitas tua!
ja ilmaisisi sinulle viisauden salaisuudet, että hänellä on ymmärrystä monin verroin! Silloin huomaisit, että Jumala on painanut unhoon montakin pahaa tekoasi.
7 Forsitan vestigia Dei comprehendes, et usque ad perfectum Omnipotentem reperies?
Sinäkö käsittäisit Jumalan tutkimattomuuden tahi pääsisit Kaikkivaltiaan täydellisyydestä perille?
Se on korkea kuin taivas-mitä voit tehdä, syvempi kuin tuonela-mitä voit ymmärtää? (Sheol h7585)
9 Longior terra mensura ejus, et latior mari.
Se on pitempi kuin maa ja laveampi kuin meri.
10 Si subverterit omnia, vel in unum coarctaverit, quis contradicet ei?
Jos hän liitää paikalle ja vangitsee ja kutsuu oikeuden kokoon, niin kuka voi häntä estää?
11 Ipse enim novit hominum vanitatem; et videns iniquitatem, nonne considerat?
Sillä hän tuntee valheen miehet, vääryyden hän näkee tarkkaamattakin.
12 Vir vanus in superbiam erigitur, et tamquam pullum onagri se liberum natum putat.
Onttopäinen mies voi viisastua ja villiaasin varsa ihmistyä.
13 Tu autem firmasti cor tuum, et expandisti ad eum manus tuas.
Jos sinäkin valmistat sydämesi ja ojennat kätesi hänen puoleensa-
14 Si iniquitatem quæ est in manu tua abstuleris a te, et non manserit in tabernaculo tuo injustitia,
mutta jos kädessäsi on vääryys, heitä se kauas äläkä anna petoksen asua majoissasi-
15 tunc levare poteris faciem tuam absque macula; et eris stabilis, et non timebis.
silloin saat kohottaa kasvosi ilman häpeän tahraa, olet kuin vaskesta valettu etkä mitään pelkää.
16 Miseriæ quoque oblivisceris, et quasi aquarum quæ præterierunt recordaberis.
Silloin unhotat onnettomuutesi, muistelet sitä kuin vettä, joka on virrannut pois.
17 Et quasi meridianus fulgor consurget tibi ad vesperam; et cum te consumptum putaveris, orieris ut lucifer.
Elämäsi selkenee kirkkaammaksi keskipäivää, pimeänkin aika on niinkuin aamunkoitto.
18 Et habebis fiduciam, proposita tibi spe: et defossus securus dormies.
Silloin olet turvassa, sillä sinulla on toivo; tähystelet-käyt turvallisesti levolle,
19 Requiesces, et non erit qui te exterreat; et deprecabuntur faciem tuam plurimi.
asetut makaamaan, kenenkään peljättämättä, ja monet etsivät sinun suosiotasi.
20 Oculi autem impiorum deficient, et effugium peribit ab eis: et spes illorum abominatio animæ.
Mutta jumalattomain silmät raukeavat; turvapaikka on heiltä mennyt, ja heidän toivonsa on huokaus."
