Psalmorum 75

1 In finem, Ne corrumpas, Psalmus Cantici Asaph. Confitebimur tibi Deus: confitebimur, et invocabimus nomen tuum. Narrabimus mirabilia tua:

Veisuunjohtajalle; veisataan kuin: "Älä turmele"; virsi; Aasafin laulu. Me kiitämme sinua, Jumala, me kiitämme sinua; lähellä on sinun nimesi, sinun ihmeitäsi kerrotaan.

2 cum accepero tempus, ego iustitias iudicabo.

"Vaikka minä valitsenkin ajan, minä tuomitsen oikein.

3 Liquefacta est terra, et omnes qui habitant in ea: ego confirmavi columnas eius.

Vaikka maa kaikkine asukkaineen menehtyy pelkoon, pidän minä pystyssä sen patsaat." (Sela)

4 Dixi iniquis: Nolite inique agere: et delinquentibus: Nolite exaltare cornu:

"Ylvästelijöille minä sanon: älkää ylvästelkö, ja jumalattomille: älkää sarvea nostako.

5 Nolite extollere in altum cornu vestrum: nolite loqui adversus Deum iniquitatem.

Älkää nostako sarveanne korkealle, älkää puhuko niskoitellen, julkeasti."

6 Quia neque ab Oriente, neque ab Occidente, neque a desertis montibus:

Ei tule apua idästä, ei lännestä, ei vuorisesta erämaasta,

7 quoniam Deus iudex est. Hunc humiliat, et hunc exaltat:

vaan Jumala on se, joka tuomitsee: yhden hän alentaa, toisen ylentää.

8 quia calix in manu Domini vini meri plenus misto. Et inclinavit ex hoc in hoc: verumtamen fæx eius non est exinanita: bibent omnes peccatores terræ.

Sillä Herran kädessä on malja, joka vaahtoaa täynnänsä höystettyä viiniä, ja siitä hän kaataa; kaikkien maan jumalattomien täytyy se juoda, särpiä pohjasakkaa myöten.

9 Ego autem annunciabo in sæculum: cantabo Deo Iacob.

Mutta minä julistan iäti, veisaan kiitosta Jaakobin Jumalalle.

10 Et omnia cornua peccatorum confringam: et exaltabuntur cornua iusti.

Ja kaikki jumalattomien sarvet minä katkaisen; korkealle kohoavat vanhurskaan sarvet.