Psalmorum 25
1 In finem, Psalmus David. Ad te Domine levavi animam meam:
Davidin Psalmi. Sinun tykös, Herra, ylennän minä sieluni.
2 Deus meus in te confido, non erubescam:
Minun Jumalani! sinuun minä turvaan, älä salli minua häväistä, ettei minun viholliseni iloitsisi minusta.
3 Neque irrideant me inimici mei: etenim universi, qui sustinent te, non confundentur.
Sillä ei yksikään tule häpiään, joka sinua odottaa; mutta irralliset pilkkaajat saavat häpiän.
4 Confundantur omnes iniqua agentes supervacue. Vias tuas Domine demonstra mihi: et semitas tuas edoce me.
Herra, osoita minulle sinun ties, ja opeta minulle sinun polkus.
5 Dirige me in veritate tua, et doce me: quia tu es Deus salvator meus, et te sustinui tota die.
Johdata minua totuudessas, ja opeta minua; sillä sinä olet Jumala, joka minua autat, yli päivää minä odotan sinua.
6 Reminiscere miserationum tuarum Domine, et misericordiarum tuarum, quæ a sæculo sunt.
Muista, Herra, laupiuttas ja hyvyyttäs, joka maailman alusta on ollut.
7 Delicta iuventutis meæ, et ignorantias meas ne memineris. Secundum misericordiam tuam memento mei tu: propter bonitatem tuam Domine.
Älä muista nuoruuteni syntejä ja ylitsekäymistäni; mutta muista minua sinun laupiutes jälkeen, sinun hyvyytes tähden, Herra!
8 Dulcis et rectus Dominus: propter hoc legem dabit delinquentibus in via.
Herra on hyvä ja vakaa, sentähden saattaa hän syntiset tielle.
9 Diriget mansuetos in iudicio: docebit mites vias suas.
Hän johdattaa oikeudella raadollisen, ja opettaa siveille hänen tiensä.
10 Universæ viæ Domini, misericordia et veritas, requirentibus testamentum eius et testimonia eius.
Kaikki Herran tiet ovat hyvyys ja totuus niille, jotka hänen liittonsa ja todistuksensa pitävät.
11 Propter nomen tuum Domine propitiaberis peccato meo: multum est enim.
Sinun nimes tähden, Herra, ole armollinen minun pahalle teolleni, joka suuri on.
12 Quis est homo qui timet Dominum? legem statuit ei in via, quam elegit.
Kuka on se mies, joka Herraa pelkää? sillä hän opettaa parhaan tien.
13 Anima eius in bonis demorabitur: et semen eius hereditabit terram.
Hänen sielunsa asuu hyvyydessä, ja hänen sikiänsä omistaa maan.
14 Firmamentum est Dominus timentibus eum: et testamentum ipsius ut manifestetur illis.
Herran salaisuus on niillä, jotka häntä pelkäävät, ja liittonsa ilmoittaa hän heille.
15 Oculi mei semper ad Dominum: quoniam ipse evellet de laqueo pedes meos.
Minun silmäni katsovat alati Herraa, sillä hän kirvoittaa minun jalkani verkosta.
16 Respice in me, et miserere mei: quia unicus et pauper sum ego.
Käännä sinuas minun puoleeni, ja ole minulle armollinen; sillä minä olen yksinäinen ja raadollinen.
17 Tribulationes cordis mei multiplicatæ sunt: de necessitatibus meis erue me.
Minun sydämeni murheet ovat moninaiset: vie siis minua ulos tuskistani.
18 Vide humilitatem meam, et laborem meum: et dimitte universa delicta mea.
Katsos minun vaivaisuuteni ja raadollisuuteni puoleen, ja anna kaikki minun syntini anteeksi.
19 Respice inimicos meos quoniam multiplicati sunt, et odio iniquo oderunt me.
Katsos, kuinka monta vihollista minulla on? ja sulasta kateudesta he minua vihaavat.
20 Custodi animam meam, et erue me: non erubescam, quoniam speravi in te.
Varjele minun sieluni ja vapahda minua, älä laske minua häpiään; sillä sinuun minä turvaan.
21 Innocentes et recti adhæserunt mihi: quia sustinui te.
Vakuus ja oikeus varjelkoon minua; sillä minä odotan sinua.
22 Libera Deus Israel ex omnibus tribulationibus suis.
Jumala, vapahda Israel kaikista tuskistansa.
