< Proverbiorum 16 >
1 Hominis est animam præparare: et Domini gubernare linguam.
Ihmisen ovat mielen aivoittelut, mutta Herralta tulee kielen vastaus.
2 Omnes viæ hominis patent oculis eius: spirituum ponderator est Dominus.
Kaikki miehen tiet ovat hänen omissa silmissään puhtaat, mutta Herra tutkii henget.
3 Revela Domino opera tua, et dirigentur cogitationes tuæ.
Heitä työsi Herran haltuun, niin sinun hankkeesi menestyvät.
4 Universa propter semetipsum operatus est Dominus: impium quoque ad diem malum.
Kaiken on Herra tehnyt määrätarkoitukseen, niinpä jumalattomankin onnettomuuden päivän varalle.
5 Abominatio Domini est omnis arrogans: etiamsi manus ad manum fuerit, non est innocens. Initium viæ bonæ, facere iustitiam: accepta est autem apud Deum magis, quam immolare hostias.
Jokainen ylpeämielinen on Herralle kauhistus: totisesti, ei sellainen jää rankaisematta.
6 Misericordia et veritate redimitur iniquitas: et in timore Domini declinatur a malo.
Laupeudella ja uskollisuudella rikos sovitetaan, ja Herran pelolla paha vältetään.
7 Cum placuerint Domino viæ hominis, inimicos quoque eius convertet ad pacem.
Jos miehen tiet ovat Herralle otolliset, saattaa hän vihamiehetkin sovintoon hänen kanssansa.
8 Melius est parum cum iustitia, quam multi fructus cum iniquitate.
Parempi vähä vanhurskaudessa kuin suuret voitot vääryydessä.
9 Cor hominis disponit viam suam: sed Domini est dirigere gressus eius.
Ihmisen sydän aivoittelee hänen tiensä, mutta Herra ohjaa hänen askeleensa.
10 Divinatio in labiis regis, in iudicio non errabit os eius.
Kuninkaan huulilla on jumalallinen ratkaisu; hänen suunsa ei petä tuomitessaan.
11 Pondus et statera iudicia Domini sunt: et opera eius omnes lapides sacculi.
Puntari ja oikea vaaka ovat Herran, hänen tekoaan ovat kaikki painot kukkarossa.
12 Abominabiles regi qui agunt impie: quoniam iustitia firmatur solium.
Jumalattomuuden teko on kuninkaille kauhistus, sillä vanhurskaudesta valtaistuin vahvistuu.
13 Voluntas regum labia iusta: qui recta loquitur, diligetur:
Vanhurskaat huulet ovat kuninkaille mieleen, ja oikein puhuvaa he rakastavat.
14 Indignatio regis, nuncii mortis: et vir sapiens placabit eam.
Kuninkaan viha on kuoleman sanansaattaja, mutta sen lepyttää viisas mies.
15 In hilaritate vultus regis, vita: et clementia eius quasi imber serotinus.
Kuninkaan kasvojen valo on elämäksi, ja hänen suosionsa on kuin keväinen sadepilvi.
16 Posside sapientiam, quia auro melior est: et acquire prudentiam, quia pretiosior est argento.
Parempi kultaa on hankkia viisautta, kalliimpi hopeata hankkia ymmärrystä.
17 Semita iustorum declinat mala: custos animæ suæ servat viam suam.
Oikeamielisten tie välttää onnettomuuden; henkensä saa pitää, joka pitää vaelluksestansa vaarin.
18 Contritionem præcedit superbia: et ante ruinam exaltatur spiritus.
Kopeus käy kukistumisen edellä, ylpeys lankeemuksen edellä.
19 Melius est humiliari cum mitibus, quam dividere spolia cum superbis.
Parempi alavana nöyrien parissa kuin jakamassa saalista ylpeitten kanssa.
20 Eruditus in verbo reperiet bona: et qui sperat in Domino, beatus est.
Joka painaa mieleensä sanan, se löytää onnen; ja autuas se, joka Herraan turvaa!
21 Qui sapiens est corde, appellabitur prudens: et qui dulcis eloquio, maiora percipiet.
Jolla on viisas sydän, sitä ymmärtäväiseksi sanotaan, ja huulten suloisuus antaa opetukselle tehoa.
22 Fons vitæ eruditio possidentis: doctrina stultorum fatuitas.
Ymmärrys on omistajalleen elämän lähde, mutta hulluus on hulluille kuritus.
23 Cor sapientis erudiet os eius: et labiis eius addet gratiam.
Viisaan sydän tekee taitavaksi hänen suunsa ja antaa tehoa hänen huultensa opetukselle.
24 Favus mellis, composita verba: dulcedo animæ, sanitas ossium.
Lempeät sanat ovat mesileipää; ne ovat makeat sielulle ja lääkitys luille.
25 Est via quæ videtur homini recta: et novissima eius ducunt ad mortem.
Miehen mielestä on oikea monikin tie, joka lopulta on kuoleman tie.
26 Anima laborantis laborat sibi, quia compulit eum os suum:
Työmiehen nälkä tekee työtä hänen hyväkseen, sillä oma suu panee hänelle pakon.
27 Vir impius fodit malum, et in labiis eius ignis ardescit.
Kelvoton mies kaivaa toiselle onnettomuutta; hänen huulillaan on kuin polttava tuli.
28 Homo perversus suscitat lites: et verbosus separat principes.
Kavala mies rakentaa riitaa, ja panettelija erottaa ystävykset.
29 Vir iniquus lactat amicum suum: et ducit eum per viam non bonam.
Väkivallan mies viekoittelee lähimmäisensä ja vie hänet tielle, joka ei ole hyvä.
30 Qui attonitis oculis cogitat prava, mordens labia sua perficit malum.
Joka silmiänsä luimistelee, sillä on kavaluus mielessä; joka huulensa yhteen puristaa, sillä on paha valmiina.
31 Corona dignitatis senectus, quæ in viis iustitiæ reperietur.
Harmaat hapset ovat kunnian kruunu; se saadaan vanhurskauden tiellä.
32 Melior est patiens viro forti: et qui dominatur animo suo, expugnatore urbium.
Pitkämielinen on parempi kuin sankari, ja mielensä hillitseväinen parempi kuin kaupungin valloittaja.
33 Sortes mittuntur in sinum, sed a Domino temperantur.
Helmassa pudistellen arpa heitetään, mutta Herralta tulee aina sen ratkaisu.