Job 38
1 Respondens autem Dominus Iob de turbine, dixit:
Ja Herra vastasi Jobia tuulispäästä ja sanoi:
2 Quis est iste involvens sententias sermonibus imperitis?
Kuka on se, joka taidossansa niin eksyy ja puhuu niin taitamattomasti?
3 Accinge sicut vir lumbos tuos: interrogabo te, et responde mihi.
Vyötä nyt kupees niin kuin mies: Minä kysyn sinulta, opeta minua.
4 Ubi eras quando ponebam fundamenta terræ? indica mihi si habes intelligentiam.
Kussas silloin olit, koska minä maan perustin? Ilmoita se, jos sinulla se ymmärrys on.
5 Quis posuit mensuras eius, si nosti? vel quis tetendit super eam lineam?
Tiedätkös, kuka hänen määränsä asettanut on? eli kuka on vetänyt ojennusnuoran hänen päällensä?
6 Super quo bases illius solidatæ sunt? aut quis demisit lapidem angularem eius,
Mihinkä ovat hänen jalkansa vajotetut, eli kuka on hänen kulmakivensä laskenut?
7 Cum me laudarent simul astra matutina, et iubilarent omnes filii Dei?
Kuin aamutähdet ynnä minua kiittivät, ja kaikki Jumalan lapset riemuitsivat.
8 Quis conclusit ostiis mare, quando erumpebat quasi de vulva procedens:
Kuka on sulkenut meren ovinensa, koska se ratkesi ja lähti ulos niinkuin äidin kohdusta?
9 Cum ponerem nubem vestimentum eius, et caligine illud quasi pannis infantiæ obvolverem?
Kuin minä puetin sen pilvillä, ja käärin synkeydellä niinkuin kapaloilla;
10 Circumdedi illud terminis meis, et posui vectem, et ostia:
Kuin minä estin sen paisumisen säädylläni, ja asetin siihen teljen ja ovet eteen,
11 Et dixi: Usque huc venies, et non procedes amplius, et hic confringes tumentes fluctus tuos.
Ja sanoin: tähän asti pitää sinun tuleman ja ei edemmäksi: tässä pitää sinun korkiat aaltos asettuman.
12 Numquid post ortum tuum præcepisti diluculo, et ostendisti auroræ locum suum?
Oletkos eläissäs käskenyt aamulle, ja aamuruskolle osoittanut hänen siansa?
13 Et tenuisti concutiens extrema terræ, et excussisti impios ex ea?
Käsittää maan ääriä, ja puhdistaa siitä jumalattomat.
14 Restituetur ut lutum signaculum, et stabit sicut vestimentum:
Se pitää muutettaman niinkuin sinetin savi; niin että he tulevat niinkuin vaate.
15 Auferetur ab impiis lux sua, et brachium excelsum confringetur.
Ja jumalattomilta otetaan pois heidän valkeutensa, ja ylpeiden käsivarsi rikotaan.
16 Numquid ingressus es profunda maris, et in novissimis abyssi deambulasti?
Oletkos tullut meren pohjaan, ja vaeltanut syvyyden jälkiä?
17 Numquid apertæ sunt tibi portæ mortis, et ostia tenebrosa vidisti?
Onko kuoleman ovet koskaan auvenneet etees, eli oletkos nähnyt kuoleman varjon ovet?
18 Numquid considerasti latitudinem terræ? indica mihi, si nosti, omnia,
Oletkos ymmärtänyt, kuinka leviä maa on? annas kuulla, tiedätkös kaikki nämät.
19 In qua via lux habitet, et tenebrarum quis locus sit:
Mikä tie on sinne, kussa valkeus asuu? ja kuka on pimeyden sia?
20 Ut ducas unumquodque ad terminos suos, et intelligas semitas domus eius.
Ettäs saattaisit hänen rajoillensa ja osaisit polut hänen huoneesensa.
21 Sciebas tunc quod nasciturus esses? et numerum dierum tuorum noveras?
Tiesitkös, koska sinä syntyvä olit ja kuinka paljo sinulla päiviä olis?
22 Numquid ingressus es thesauros nivis, aut thesauros grandinis aspexisti,
Oletkos siellä ollut, kusta lumi tulee? eli oletkos nähnyt, kusta rakeet tulevat?
23 Quæ præparavi in tempus hostis, in diem pugnæ et belli?
Jotka minä olen tallella pitänyt murhepäivään asti, sodan ja tappeluksen päivään asti.
24 Per quam viam spargitur lux, dividitur æstus super terram?
Minkä tien kautta valkeus hajoittaa hänensä, ja itätuuli tuulee maan päälle?
25 Quis dedit vehementissimo imbri cursum, et viam sonantis tonitrui,
Kuka on sadekuurolle jakanut juoksunsa, ja pitkäisen valkialle ja jylinälle hänen tiensä?
26 Ut plueret super terram absque homine in deserto, ubi nullus mortalium commoratur,
Niin että se sataa senkin maan päälle, jossa ei ketään ole, korvessa, jossa ei yhtään ihmistä ole;
27 Ut impleret inviam et desolatam, et produceret herbas virentes?
Että se täyttäis erämaan ja korven, ja saattais ruohot vihottamaan.
28 Quis est pluviæ pater? vel quis genuit stillas roris?
Onko sateella isää? eli kuka on synnyttänyt kasteen pisarat?
29 De cuius utero egressa est glacies? et gelu de cælo quis genuit?
Kenen kohdusta jää on tullut? ja kuka on härmän synnyttänyt taivaan alla?
30 In similitudinem lapidis aquæ durantur, et superficies abyssi constringitur.
Vedet kätkevät itsensä niinkuin kivi, ja syvyydet päältä kiinnitetään.
31 Numquid coniungere valebis micantes stellas Pleiadas, aut gyrum Arcturi poteris dissipare?
Taidatkos sitoa Seulaisen siteet, eli päästää Kointähden siteet?
32 Numquid producis Luciferum in tempore suo, et Vesperum super filios terræ consurgere facis?
Taidatkos tuoda taivaan merkit edes aikanansa, eli johdattaa Otavan lastensa kanssa?
33 Numquid nosti ordinem cæli, et pones rationem eius in terra?
Tiedätkös, kuinka taivas hallitaan? eli taidatkos hänen hallituksensa toimittaa maan päällä?
34 Numquid elevabis in nebula vocem tuam, et impetus aquarum operiet te?
Taidatkos korottaa äänes ylös pilviin, että veden paljous sinun peittäis?
35 Numquid mittes fulgura, et ibunt, et revertentia dicent tibi: Adsumus?
Taidatkos lähettää pitkäisen leimaukset matkaan menemään ja sanomaan sinulle: tässä me olemme?
36 Quis posuit in visceribus hominis sapientiam? vel quis dedit gallo intelligentiam?
Kuka on asettanut taidon salaisuuteen eli kuka on ajatukselle antanut toimen?
37 Quis enarrabit cælorum rationem, et concentum cæli quis dormire faciet?
Kuka on niin taitava, että hän pilvet lukea taitaa? ja kuka taitaa tukita vesitydyt taivaassa?
38 Quando fundebatur pulvis in terra, et glebæ compingebantur?
Kuin tomu kastuu ja juoksee yhteen, ja kokkareet ryhtyvät toinen toiseensa.
39 Numquid capies leænæ prædam, et animam catulorum eius implebis,
Taidatkos jalopeuralle antaa hänen saaliinsa ajaaksensa takaa? ja ravita nuoret jalopeurat?
40 Quando cubant in antris, et in specubus insidiantur?
Niin että he makaavat sioillansa, ja lepäävät luolissansa, joissa he väijyvät.
41 Quis præparat corvo escam suam, quando pulli eius clamant ad Deum, vagantes, eo quod non habeant cibos?
Kuka valmistaa kaarneelle ruan, kuin hänen poikansa huutavat Jumalaa, ja ei he tietä eksyksissä, kussa heidän ruokansa on?
