Psalmorum 51
1 In finem, Psalmus David, Cum venit ad eum Nathan Propheta, quando intravit ad Bethsabee. Miserere mei Deus, secundum magnam misericordiam tuam. Et secundum multitudinem miserationum tuarum, dele iniquitatem meam.
Veisuunjohtajalle; Daavidin virsi, kun profeetta Naatan tuli hänen luokseen, sen jälkeen kuin hän oli yhtynyt Batsebaan. Jumala, ole minulle armollinen hyvyytesi tähden; pyyhi pois minun syntini suuren laupeutesi tähden.
2 Amplius lava me ab iniquitate mea: et a peccato meo munda me.
Pese minut puhtaaksi rikoksestani, puhdista minut synnistäni.
3 Quoniam iniquitatem meam ego cognosco: et peccatum meum contra me est semper.
Sillä minä tunnen rikokseni, ja minun syntini on aina minun edessäni.
4 Tibi soli peccavi, et malum coram te feci: ut iustificeris in sermonibus tuis, et vincas cum iudicaris.
Sinua ainoata vastaan minä olen syntiä tehnyt, tehnyt sitä, mikä on pahaa sinun silmissäsi; mutta sinä olet oikea puheessasi ja puhdas tuomitessasi.
5 Ecce enim in iniquitatibus conceptus sum: et in peccatis concepit me mater mea.
Katso, minä olen synnissä syntynyt, ja äitini on minut synnissä siittänyt.
6 Ecce enim veritatem dilexisti: incerta, et occulta sapientiæ tuæ manifestasti mihi.
Katso, totuutta sinä tahdot salatuimpaan saakka, ja sisimmässäni sinä ilmoitat minulle viisauden.
7 Asperges me hyssopo, et mundabor: lavabis me, et super nivem dealbabor.
Puhdista minut isopilla, että minä puhdistuisin, pese minut, että minä lunta valkeammaksi tulisin.
8 Auditui meo dabis gaudium et lætitiam: et exultabunt ossa humiliata.
Anna minun kuulla iloa ja riemua, että ihastuisivat ne luut, jotka särkenyt olet.
9 Averte faciem tuam a peccatis meis: et omnes iniquitates meas dele.
Peitä kasvosi näkemästä minun syntejäni, pyyhi pois kaikki minun pahat tekoni.
10 Cor mundum crea in me Deus: et spiritum rectum innova in visceribus meis.
Jumala, luo minuun puhdas sydän ja anna minulle uusi, vahva henki.
11 Ne proiicias me a facie tua: et Spiritum Sanctum tuum ne auferas a me.
Älä heitä minua pois kasvojesi edestä, äläkä ota minulta pois Pyhää Henkeäsi.
12 Redde mihi lætitiam salutaris tui: et spiritu principali confirma me.
Anna minulle jälleen autuutesi ilo, ja tue minua alttiuden hengellä.
13 Docebo iniquos vias tuas: et impii ad te convertentur.
Minä tahdon opettaa väärille sinun tiesi, että syntiset sinun tykösi palajaisivat.
14 Libera me de sanguinibus Deus, Deus salutis meæ: et exultabit lingua mea iustitiam tuam.
Päästä minut verenvioista, Jumala, minun autuuteni Jumala, että minun kieleni riemuitsisi sinun vanhurskaudestasi.
15 Domine, labia mea aperies: et os meum annunciabit laudem tuam.
Herra, avaa minun huuleni, että minun suuni julistaisi sinun kiitostasi.
16 Quoniam si voluisses sacrificium, dedissem utique: holocaustis non delectaberis.
Sillä ei sinulle kelpaa teurasuhri, sen minä kyllä antaisin; polttouhri ei ole sinulle mieleen.
17 Sacrificium Deo spiritus contribulatus: cor contritum, et humiliatum Deus non despicies.
Jumalalle kelpaava uhri on särjetty henki; särjettyä ja murtunutta sydäntä et sinä, Jumala, hylkää.
18 Benigne fac Domine in bona voluntate tua Sion: ut ædificentur muri Ierusalem.
Osoita armossasi hyvyyttä Siionille, rakenna Jerusalemin muurit.
19 Tunc acceptabis sacrificium iustitiæ, oblationes, et holocausta: tunc imponent super altare tuum vitulos.
Silloin sinulle kelpaavat oikeat teurasuhrit, polttouhrit ja kokonaisuhrit; silloin uhrataan härkiä sinun alttarillasi.
