Psalmorum 34
1 Davidi, cum immutavit vultum suum coram Achimelech, et dimisit eum et abiit. Benedicam Dominum in omni tempore: semper laus eius in ore meo.
Davidin Psalmi, koska hän muotonsa muutti Abimelekin edessä, joka hänen ajoi pois tyköänsä ja hän meni pois. Minä kiitän Herraa aina: hänen kiitoksensa on alati minun suussani.
2 In Domino laudabitur anima mea: audiant mansueti, et lætentur.
Minun sieluni kerskaa Herrassa, että raadolliset sen kuulevat ja iloitsevat.
3 Magnificate Dominum mecum: et exaltemus nomen eius in idipsum.
Ylistäkäät Herraa minun kanssani, ja korottakaamme ynnä hänen nimeänsä.
4 Exquisivi Dominum, et exaudivit me: et ex omnibus tribulationibus meis eripuit me.
Kuin minä Herraa etsin, kuuli hän minun rukoukseni, ja pelasti minun kaikista vavistuksistani.
5 Accedite ad eum, et illuminamini: et facies vestræ non confundentur.
Jotka häntä katsovat, ne valaistaan: heidän kasvonsa ei tule häpiään.
6 Iste pauper clamavit, et Dominus exaudivit eum: et de omnibus tribulationibus eius salvavit eum.
Kuin raadollinen huusi, kuuli Herra häntä, ja autti hänen kaikista tuskistansa.
7 Immittet angelus Domini in circuitu timentium eum: et eripiet eos.
Herran enkeli piirittää niitä, jotka häntä pelkäävät, ja pelastaa heitä.
8 Gustate, et videte quoniam suavis est Dominus: beatus vir, qui sperat in eo.
Maistakaat ja katsokaat, kuinka Herra on suloinen: autuas on se, joka häneen turvaa.
9 Timete Dominum omnes sancti eius: quoniam non est inopia timentibus eum.
Peljätkään Herraa kaikki hänen pyhänsä; sillä jotka häntä pelkäävät, ei niiltä mitään puutu.
10 Divites eguerunt et esurierunt: inquirentes autem Dominum non minuentur omni bono.
Nuorten jalopeurain pitää tarvitseman ja isooman; mutta jotka Herraa etsivät, ei heiltä mitään hyvää puutu.
11 Venite filii, audite me: timorem Domini docebo vos.
Tulkaat tänne, lapset, kuulkaat minua: Herran pelvon minä teille opetan.
12 Quis est homo qui vult vitam: diligit dies videre bonos?
Kuka on, joka (hyvää) elämää pyytää? ja pitäis mielellänsä hyviä päiviä?
13 Prohibe linguam tuam a malo: et labia tua ne loquantur dolum.
Varjele kieles pahuudesta, ja huules vilppiä puhumasta.
14 Diverte a malo, et fac bonum: inquire pacem, et persequere eam.
Lakkaa pahasta ja tee hyvää: etsi rauhaa ja noutele häntä.
15 Oculi Domini super iustos: et aures eius in preces eorum.
Herran silmät katsovat vanhurskaita, ja hänen korvansa heidän huutoansa.
16 Vultus autem Domini super facientes mala: ut perdat de terra memoriam eorum.
Mutta Herran kasvot ovat pahointekiöitä vastaan, hukuttamaan maasta heidän muistoansa.
17 Clamaverunt iusti, et Dominus exaudivit eos: et ex omnibus tribulationibus eorum liberavit eos.
Kuin (vanhurskaat) huutavat, niin Herra kuulee, ja pelastaa heitä kaikista heidän tuskistansa.
18 Iuxta est Dominus iis, qui tribulato sunt corde: et humiles spiritu salvabit.
Herra on juuri läsnä niitä, joilla on murheellinen sydän, ja auttaa niitä, joilla on surkia mieli.
19 Multæ tribulationes iustorum: et de omnibus his liberabit eos Dominus.
Vanhurskaalle tapahtuu paljo pahaa; mutta Herra hänen niistä kaikista päästää.
20 Custodit Dominus omnia ossa eorum: unum ex his non conteretur.
Hän kätkee kaikki hänen luunsa, ettei yhtäkään niistä murreta.
21 Mors peccatorum pessima: et qui oderunt iustum delinquent.
Pahuus tappaa jumalattoman, ja jotka vanhurskasta vihaavat, ne hukutetaan.
22 Redimet Dominus animas servorum suorum: et non delinquent omnes qui sperant in eo.
Herra lunastaa palveliansa sielut; ja kaikki, jotka häneen toivovat, ei pidä hukkuman.
