Psalmorum 122

1 Canticum graduum. Lætatus sum in his, quæ dicta sunt mihi: In domum Domini ibimus.

Davidin veisu korkeimmassa Kuorissa. Minä iloitsen niistä, jotka minulle sanovat: että me menemme Herran huoneeseen,

2 Stantes erant pedes nostri, in atriis tuis Ierusalem.

Ja että meidän jalkamme pitää seisoman sinun porteissas, Jerusalem.

3 Ierusalem, quæ ædificatur ut civitas: cuius participatio eius in idipsum.

Jerusalem on rakennettu kaupungiksi, johon on tuleminen kokoon,

4 Illuc enim ascenderunt tribus, tribus Domini: testimonium Israel ad confitendum nomini Domini.

Että sukukunnat astuisivat sinne ylös, Herran sukukunnat, Israelille todistukseksi, kiittämään Herran nimeä.

5 Quia illic sederunt sedes in iudicio, sedes super domum David.

Sillä siellä ovat istuimet rakennetut tuomittaa, Davidin huoneen istuimet.

6 Rogate quæ ad pacem sunt Ierusalem: et abundantia diligentibus te.

Toivottakaat Jerusalemille rauhaa: he menestyköön, jotka sinua rakastavat!

7 Fiat pax in virtute tua: et abundantia in turribus tuis.

Rauha olkoon sinun muureis sisällä, ja onni sinun huoneissas!

8 Propter fratres meos, et proximos meos, loquebar pacem de te:

Minun veljieni ja ystäväini tähden minä toivotan nyt sinulle rauhaa!

9 Propter domum Domini Dei nostri, quæsivi bona tibi.

Herran meidän Jumalamme huoneen tähden etsin minä sinun parastas.