Proverbiorum 31
1 Verba Lamuelis regis. Visio, qua erudivit eum mater sua.
Kuningas Lemuelin sanat: oppi, jonka hänen äitinsä hänelle opetti:
2 Quid dilecte mi, quid dilecte uteri mei, quid dilecte votorum meorum?
Ah minun poikani, ah minun kohtuni poika, ah minun toivottu poikani!
3 Ne dederis mulieribus substantiam tuam, et divitias tuas ad delendos reges.
Älä anna vaimon saada tavaraas, ja älä käy niillä retkillä, joissa kuninkaat turmeltuvat.
4 Noli regibus, o Lamuel, noli regibus dare vinum: quia nullum secretum est ubi regnat ebrietas.
Ei kuningasten, o Lemuel, ei sovi kuningasten viinaa juoda, eli ruhtinasten väkeviä juotavia,
5 Et ne forte bibant, et obliviscantur iudiciorum, et mutent causam filiorum pauperis.
Ettei he joisi, ja oikeutta unohtaisi, ja vääntelisi köyhäin asiaa.
6 Date siceram mœrentibus, et vinum his, qui amaro sunt animo:
Antakaat väkeviä juotavia niille, jotka hukkumallnsa ovat, ja viinaa murheellisille sieluille,
7 bibant, et obliviscantur egestatis suæ, et doloris sui non recordentur amplius.
Että he joisivat, ja unohtaisivat ahdistuksensa, ja ei enää johdattaisi mieleensä viheliäisyyttänsä.
8 Aperi os tuum muto, et causis omnium filiorum qui pertranseunt:
Avaa suus mykän edessä, ja auta hyljättyin asiaa.
9 aperi os tuum, decerne quod iustum est, et iudica inopem et pauperem.
Avaa suus, ja tuomitse oikein, ja pelasta vaivainen ja köyhä.
10 Mulierem fortem quis inveniet? procul, et de ultimis finibus pretium eius.
Joka toimellisen vaimon löytää, se on kalliimpi kuin kaikkein kallimmat päärlyt:
11 Confidit in ea cor viri sui, et spoliis non indigebit.
Hänen miehensä sydän uskaltaa häneen: hänen elatuksensa ei puutu häneltä.
12 Reddet ei bonum, et non malum, omnibus diebus vitæ suæ.
Hän tekee hänelle hyvää ja ei pahaa kaikkena elinaikanansa.
13 Quæsivit lanam et linum, et operata est consilia manuum suarum.
Hän harjoittaa itsensä villoissa ja pellavissa, ja tekee mielellänsä työtä käsillänsä.
14 Facta est quasi navis institoris, de longe portans panem suum.
Hän on niinkuin kauppamiehen haaksi, joka elatuksensa tuo kaukaa.
15 Et de nocte surrexit, deditque prædam domesticis suis, et cibaria ancillis suis.
Hän nousee yöllä, ja antaa perheellensä ruokaa, ja piioillensa heidän osansa.
16 Consideravit agrum, et emit eum: de fructu manuum suarum plantavit vineam.
Hän pyytää peltoa ja saa sen, ja istutaa viinapuita kättensä hedelmästä.
17 Accinxit fortitudine lumbos suos, et roboravit brachium suum.
Hän vyöttää kupeensa väkevydellä, ja vahvistaa käsivartensa.
18 Gustavit, et vidit quia bona est negotiatio eius: non extinguetur in nocte lucerna eius.
Hän näkee askareensa hyödylliseksi: hänen kynttiläänsä ei sammuteta yöllä.
19 Manum suam misit ad fortia, et digiti eius apprehenderunt fusum.
Hän ojentaa kätensä rukkiin, ja tarttuu sormillansa kehrävarteen.
20 Manum suam aperuit inopi, et palmas suas extendit ad pauperem.
Hän kohottaa kätensä köyhille, ja ojentaa kätensä tarvitseville.
21 Non timebit domui suæ a frigoribus nivis: omnes enim domestici eius vestiti sunt duplicibus.
Ei hän pelkää lunta huoneessansa; sillä kaikella hänen perheellänsä ovat kaksinkertaiset vaatteet.
22 Stragulatam vestem fecit sibi: byssus, et purpura indumentum eius.
Hän tekee itsellensä makausvaatteita: valkia kallis liina ja purppura ovat hänen pukunsa.
23 Nobilis in portis vir eius, quando sederit cum senatoribus terræ.
Hänen miehensä on tuttu porteissa, istuissansa maan vanhimpain tykönä.
24 Sindonem fecit, et vendidit, et cingulum tradidit Chananæo.
Hän tekee kallista liinaa ja myy sitä, ja antaa vyön kauppaajalle.
25 Fortitudo et decor indumentum eius, et ridebit in die novissimo.
Väkevyys ja kunnia on hänen pukunsa, ja hän nauraa seuraavaiselle ajalle.
26 Os suum aperuit sapientiæ, et lex clementiæ in lingua eius.
Hän avaa suunsa viisaudessa, ja hänen kielensä on suloinen oppi.
27 Consideravit semitas domus suæ, et panem otiosa non comedit.
Hän katselee kurkistellen, kuinka hänen huoneessansa kaikki asiat ovat, ja ei syö laiskuudessa leipäänsä.
28 Surrexerunt filii eius, et beatissimam prædicaverunt: vir eius, et laudavit eam.
Hänen poikansa tulevat ja ylistävät häntä autuaaksi: hänen miehensä kiittää häntä sanoen:
29 Multæ filiæ congregaverunt divitias: tu supergressa es universas.
Moni tytär käyttää itsensä kauniisti; mutta sinä käyt ylitse heidän kaikkein.
30 Fallax gratia, et vana est pulchritudo: mulier timens Dominum ipsa laudabitur.
Otollinen olla on petollisuus, ihana olla on turha; vaan vaimo, joka Herraa pelkää, ylistetään.
31 Date ei de fructu manuum suarum: et laudent eam in portis opera eius.
Antakaat hänelle kättensä hedelmästä, ja hänen kättensä työt kiittäkään häntä porteissa.
