Proverbiorum 29
1 Viro, qui corripientem dura cervice contemnit, repentinus ei superveniet interitus: et eum sanitas non sequetur.
Kuritusta saanut mies, joka niskurina pysyy, rusennetaan äkisti, eikä apua ole.
2 In multiplicatione iustorum lætabitur vulgus: cum impii sumpserint principatum, gemet populus.
Hurskaitten enentyessä kansa iloitsee, mutta jumalattoman hallitessa kansa huokaa.
3 Vir, qui amat sapientiam, lætificat patrem suum: qui autem nutrit scorta, perdet substantiam.
Viisautta rakastavainen on isällensä iloksi, mutta porttojen seuratoveri hävittää varansa.
4 Rex iustus erigit terram, vir avarus destruet eam.
Oikeudella kuningas pitää maan pystyssä, mutta verojen kiskoja sen hävittää.
5 Homo, qui blandis, fictisque sermonibus loquitur amico suo, rete expandit gressibus eius.
Mies, joka lähimmäistään liehakoitsee, virittää verkon hänen askeleilleen.
6 Peccantem virum iniquum involvet laqueus: et iustus laudabit atque gaudebit.
Pahalle miehelle on oma rikos paulaksi, mutta vanhurskas saa riemuita ja iloita.
7 Novit iustus causam pauperum: impius ignorat scientiam.
Vanhurskas tuntee vaivaisten asian, mutta jumalaton ei siitä mitään ymmärrä.
8 Homines pestilentes dissipant civitatem: sapientes vero avertunt furorem.
Pilkkaajat kaupungin villitsevät, mutta viisaat hillitsevät vihan.
9 Vir sapiens, si cum stulto contenderit, sive irascatur, sive rideat, non inveniet requiem.
Viisas mies kun käräjöi hullun miehen kanssa, niin tämä reutoo ja nauraa eikä asetu.
10 Viri sanguinum oderunt simplicem: iusti autem quærunt animam eius.
Murhamiehet vihaavat nuhteetonta, oikeamielisten henkeä he väijyvät.
11 Totum spiritum suum profert stultus: sapiens differt, et reservat in posterum.
Tyhmä purkaa kaiken sisunsa, mutta viisas sen viimein tyynnyttää.
12 Princeps, qui libenter audit verba mendacii, omnes ministros habet impios.
Hallitsija, joka kuuntelee valhepuheita, saa palvelijoikseen pelkkiä jumalattomia.
13 Pauper, et creditor obviaverunt sibi: utriusque illuminator est Dominus.
Köyhä ja sortaja kohtaavat toisensa; kumpaisenkin silmille Herra antaa valon.
14 Rex, qui iudicat in veritate pauperes, thronus eius in æternum firmabitur.
Kuninkaalla, joka tuomitsee vaivaisia oikein, on valtaistuin iäti vahva.
15 Virga atque correptio tribuit sapientiam: puer autem, qui dimittitur voluntati suæ, confundit matrem suam.
Vitsa ja nuhde antavat viisautta, mutta kuriton poika on äitinsä häpeä.
16 In multiplicatione impiorum multiplicabuntur scelera: et iusti ruinas eorum videbunt.
Kun jumalattomat lisääntyvät, lisääntyy rikos, mutta vanhurskaat saavat nähdä, kuinka he kukistuvat.
17 Erudi filium tuum, et refrigerabit te, et dabit delicias animæ tuæ.
Kurita poikaasi, niin hän sinua virvoittaa ja sielullesi herkkuja tarjoaa.
18 Cum prophetia defecerit, dissipabitur populus: qui vero custodit legem, beatus est.
Missä ilmoitus puuttuu, siinä kansa käy kurittomaksi; autuas se, joka noudattaa lakia.
19 Servus verbis non potest erudiri: quia quod dicis intelligit, et respondere contemnit.
Ei ota palvelija sanoista ojentuakseen: hän kyllä ymmärtää, mutta ei tottele.
20 Vidisti hominem velocem ad loquendum? stultitia magis speranda est, quam illius correptio.
Näet miehen, kärkkään puhumaan-enemmän on toivoa tyhmästä kuin hänestä.
21 Qui delicate a pueritia nutrit servum suum, postea sentiet eum contumacem.
Jos palvelijaansa nuoresta pitäen hemmottelee, tulee hänestä lopulta kiittämätön.
22 Vir iracundus provocat rixas: et qui ad indignandum facilis est, erit ad peccandum proclivior.
Pikavihainen mies nostaa riidan, ja kiukkuinen tulee rikkoneeksi paljon.
23 Superbum sequitur humilitas: et humilem spiritu suscipiet gloria.
Ihmisen alentaa hänen oma ylpeytensä, mutta alavamielinen saa kunnian.
24 Qui cum fure participat, odit animam suam: adiurantem audit, et non indicat.
Joka käy osille varkaan kanssa, se sieluansa vihaa; hän kuulee vannotuksen, mutta ei ilmaise mitään.
25 Qui timet hominem, cito corruet: qui sperat in Domino, sublevabitur.
Ihmispelko panee paulan, mutta Herraan luottavainen on turvattu.
26 Multi requirunt faciem principis: et iudicium a Domino egreditur singulorum.
Hallitsijan suosiota etsivät monet, mutta Herralta tulee miehelle oikeus.
27 Abominantur iusti virum impium: et abominantur impii eos, qui in recta sunt via. Verbum custodiens filius, extra perditionem erit.
Vääryyden mies on vanhurskaille kauhistus, ja oikean tien kulkija on kauhistus jumalattomalle.
