Proverbiorum 10
1 Filius sapiens lætificat patrem: filius vero stultus mœstitia est matris suæ.
Salomon sananlaskut. Viisas poika on isänsä ilo, mutta hullu poika on äidillensä murheeksi.
2 Nil proderunt thesauri impietatis: iustitia vero liberabit a morte.
Väärin saatu tavara ei ole hyödyllinen; mutta vanhurskaus vapauttaa kuolemasta.
3 Non affliget Dominus fame animam iusti, et insidias impiorum subvertet.
Ei Herra anna vanhurskasten sielun nälkää kärsiä, mutta jumalattomain väärin saadut hän hajoittaa.
4 Egestatem operata est manus remissa: manus autem fortium divitias parat. Qui nititur mendaciis, hic pascit ventos: idem autem ipse sequitur aves volantes.
Petollinen käsi tekee köyhäksi, mutta ahkera saattaa rikkaaksi.
5 Qui congregat in messe, filius sapiens est: qui autem stertit æstate, filius confusionis.
Joka suvella kokoo, hän on toimellinen, mutta joka elonaikana makaa, hän tulee häpiään.
6 Benedictio Domini super caput iusti: os autem impiorum operit iniquitas.
Siunaus on vanhurskaan pään päällä, mutta jumalattoman suun peittää vääryys.
7 Memoria iusti cum laudibus: et nomen impiorum putrescet.
Vanhurskaan muisto pysyy siunauksessa, vaan jumalattomain nimi mätänee.
8 Sapiens corde præcepta suscipit: stultus cæditur labiis.
Joka sydämestänsä viisas on, hän ottaa käskyt vastaan; mutta jolla hullut huulet ovat, se saa haavoja.
9 Qui ambulat simpliciter, ambulat confidenter: qui autem depravat vias suas, manifestus erit.
Joka nuhteettomasti vaeltaa, hän elää murheetoinna; mutta joka väärällä tiellä vaeltaa, hän tulee ilmi.
10 Qui annuit oculo, dabit dolorem: et stultus labiis verberabitur.
Joka silmää iskee, hän vaivaa matkaan saattaa, ja jolla hullut huulet ovat, hän saa haavoja.
11 Vena vitæ, os iusti: et os impiorum operit iniquitatem.
Vanhurskaan suu on elämän lähde, mutta jumalattoman suun peittää vääryys.
12 Odium suscitat rixas: et universa delicta operit charitas.
Viha riidan saattaa, mutta rakkaus peittää kaikki rikokset.
13 In labiis sapientis invenitur sapientia: et virga in dorso eius qui indiget corde.
Toimellisten huulissa löydetään viisaus, vaan tyhmäin selkään tarvitaan vitsa.
14 Sapientes abscondunt scientiam: os autem stulti confusioni proximum est.
Viisaat opin kätkevät, vaan hulluin suu on täynnä vahinkoa.
15 Substantia divitis, urbs fortitudinis eius: pavor pauperum, egestas eorum.
Rikkaan tavara on hänen vahva kaupunkinsa; mutta köyhyys tekee köyhän pelkuriksi.
16 Opus iusti ad vitam: fructus autem impii ad peccatum.
Vanhurskaus tekee työtä hengen ylöspitämiseksi, mutta jumalattoman saalis on symmiksi.
17 Via vitæ, custodienti disciplinam: qui autem increpationes relinquit, errat.
Joka kurituksen ottaa vastaan, hän on elämän tiellä; mutta joka rangaistuksen heittää pois, hän menee väärin.
18 Abscondunt odium labia mendacia: qui profert contumeliam, insipiens est.
Petolliset suut peittävät vainon, ja joka panettelee, hän on tyhmä.
19 In multiloquio non deerit peccatum: qui autem moderatur labia sua prudentissimus est.
Jossa paljo puhutaan, siitä ei synti ole kaukana; mutta joka huulensa hillitsee, hän on toimellinen.
20 Argentum electum, lingua iusti: cor autem impiorum pro nihilo.
Vanhurskaan kieli on kalliimpi hopiaa, mutta jumalattoman sydän on miinkuin ei mitään.
21 Labia iusti erudiunt plurimos: qui autem indocti sunt, in cordis egestate morientur.
Vanhurskaan huulet monta ravitsevat, mutta hullut kuolevat hulluudessa.
22 Benedictio Domini divites facit, nec sociabitur eis afflictio.
Herran siunaus tekee rikkaaksi ilman vaivaa.
23 Quasi per risum stultus operatur scelus: sapientia autem est viro prudentia.
Hullu tekee pahaa ja nauraa sitä, vaan viisas pitää siitä vaarinsa.
24 Quod timet impius, veniet super eum: desiderium suum iustus dabitur.
Mitä jumalatoin pelkää, se hänelle tapahtuu, ja mitä vanhurskaat himoitsevat, sitä heille annetaan.
25 Quasi tempestas transiens non erit impius: iustus autem quasi fundamentum sempiternum.
Jumalatoin on niinkuin tuulispää, joka menee ohitse ja tyhjiksi raukee; mutta vanhurskas pysyy ijankaikkisesti.
26 Sicut acetum dentibus, et fumus oculis, sic piger his, qui miserunt eum.
Niin kuin etikka tekee pahaa hampaille ja savu silmille, niin on laiska niiden mielestä paha, jotka hänen lähettävät.
27 Timor Domini apponet dies: et anni impiorum breviabuntur.
Herran pelko enentää päiviä, vaan jumalattomain vuodet vähennetään.
28 Expectatio iustorum lætitia: spes autem impiorum peribit.
Vanhurskaan toivo on ilo, mutta jumalattomain toivo katoo.
29 Fortitudo simplicis via Domini: et pavor his, qui operantur malum.
Herran tie on hurskasten väkevyys, mutta pahointekiät ovat pelkurit.
30 Iustus in æternum non commovebitur: impii autem non habitabunt super terram.
Vanhurskas pysyy aina kohdallansa kukistamatta, mutta jumalattoman ei pidä asuman maan päällä.
31 Os iusti parturiet sapientiam: lingua pravorum peribit.
Vanhurskaan suu tuottaa viisauden, vaan vääräin kieli hukutetaan.
32 Labia iusti considerant placita: et os impiorum perversa.
Vanhurskaan huulet opettavat terveellisiä asioita, vaan jumalattoman suu on täynnä vääryyttä.
