Psalmorum 7
1 Psalmus David, quem cantavit Domino pro verbis Chusi, filii Jemini. [Domine Deus meus, in te speravi; salvum me fac ex omnibus persequentibus me, et libera me:
Daavidin virsi, jonka hän veisasi Herralle benjaminilaisen Kuusin sanojen johdosta. Herra, minun Jumalani, sinuun minä turvaan; pelasta minut kaikista vainoojistani ja vapahda minut,
2 nequando rapiat ut leo animam meam, dum non est qui redimat, neque qui salvum faciat.
etteivät he raatelisi minua niinkuin leijona ja tempaisi pois-eikä pelastajaa olisi.
3 Domine Deus meus, si feci istud, si est iniquitas in manibus meis,
Herra, minun Jumalani, jos minä näin olen tehnyt, jos vääryys minun käsiäni tahraa,
4 si reddidi retribuentibus mihi mala, decidam merito ab inimicis meis inanis.
jos olen tehnyt pahaa niille, jotka elivät rauhassa minun kanssani, tai jos olen ryöstänyt niiltä, jotka syyttä minua ahdistivat,
5 Persequatur inimicus animam meam, et comprehendat; et conculcet in terra vitam meam, et gloriam meam in pulverem deducat.
niin vainotkoon vihollinen minun henkeäni, saakoon minut kiinni ja polkekoon maahan minun elämäni ja painakoon minun kunniani tomuun. (Sela)
6 Exsurge, Domine, in ira tua, et exaltare in finibus inimicorum meorum: et exsurge, Domine Deus meus, in præcepto quod mandasti,
Nouse, Herra, vihassasi. Kohoa minun vastustajaini raivoa vastaan ja heräjä avukseni sinä, joka sääsit tuomion.
7 et synagoga populorum circumdabit te: et propter hanc in altum regredere:
Ympäröikööt sinua kansojen joukot, ja palaja heidän ylitsensä korkeuteen.
8 Dominus judicat populos. Judica me, Domine, secundum justitiam meam, et secundum innocentiam meam super me.
Herra tuomitsee kansat; auta minut oikeuteeni, Herra, minun vanhurskauteni ja viattomuuteni mukaan.
9 Consumetur nequitia peccatorum, et diriges justum, scrutans corda et renes, Deus.
Loppukoon jumalattomain pahuus, ja vahvista vanhurskaita. Sillä sinä, joka tutkit sydämet ja munaskuut, olet vanhurskas Jumala.
10 Justum adjutorium meum a Domino, qui salvos facit rectos corde.
Minun kilpenäni on Jumala; hän on oikeamielisten pelastaja.
11 Deus judex justus, fortis, et patiens; numquid irascitur per singulos dies?
Jumala on vanhurskas tuomari ja Jumala, joka vihastuu joka päivä.
12 Nisi conversi fueritis, gladium suum vibrabit; arcum suum tetendit, et paravit illum.
Jos kääntymystä ei tule, niin hän teroittaa miekkansa, jännittää jousensa ja tähtää sillä;
13 Et in eo paravit vasa mortis, sagittas suas ardentibus effecit.
hän valmistaa surma-aseet ja tekee nuolensa palaviksi.
14 Ecce parturiit injustitiam; concepit dolorem, et peperit iniquitatem.
Katso, tuo hautoo turmiota, kantaa tuhoa kohdussaan, mutta hän synnyttää pettymyksen.
15 Lacum aperuit, et effodit eum; et incidit in foveam quam fecit.
Hän kaivoi haudan ja koversi sen, mutta itse hän kaatuu tekemäänsä kuoppaan.
16 Convertetur dolor ejus in caput ejus, et in verticem ipsius iniquitas ejus descendet.
Hänen turmionhankkeensa kääntyy hänen omaan päähänsä, ja hänen vääryytensä lankeaa hänen päälaelleen.
17 Confitebor Domino secundum justitiam ejus, et psallam nomini Domini altissimi.]
Minä kiitän Herraa hänen vanhurskaudestansa ja veisaan Herran, Korkeimman, nimen kiitosta.
