< Psalmorum 149 >
1 Alleluja. [Cantate Domino canticum novum; laus ejus in ecclesia sanctorum.
Halleluja! Veisatkaat Herralle uusi veisu: pyhäin seurakunnan pitää häntä kiittämän.
2 Lætetur Israël in eo qui fecit eum, et filii Sion exsultent in rege suo.
Iloitkaan Israel tekiässänsä: Zionin lapset riemuitkaan Kuninkaastansa.
3 Laudent nomen ejus in choro; in tympano et psalterio psallant ei.
Heidän pitää tanssissa hänen nimeänsä kiittämän: harpuilla ja kanteleilla pitää heidän soittaman.
4 Quia beneplacitum est Domino in populo suo, et exaltabit mansuetos in salutem.
Sillä Herra rakastaa kansaansa: hän kunnioittaa nöyriä autuudella.
5 Exsultabunt sancti in gloria; lætabuntur in cubilibus suis.
Pyhäin pitää iloitseman kunnialla, ja kiittämän vuoteissansa.
6 Exaltationes Dei in gutture eorum, et gladii ancipites in manibus eorum:
Heidän suussansa pitää Jumalan ylistys oleman, ja kaksiteräiset miekat heidän käsissänsä,
7 ad faciendam vindictam in nationibus, increpationes in populis;
Kostamaan pakanoille, ja rankaisemaan kansoja,
8 ad alligandos reges eorum in compedibus, et nobiles eorum in manicis ferreis;
Heidän kuninkaitansa sitomaan kahleisiin, ja heidän jaloimpiansa rautakahleisiin,
9 ut faciant in eis judicium conscriptum: gloria hæc est omnibus sanctis ejus. Alleluja.]
Ja tekemään heille kirjoitetun oikeuden: tämä kunnia pitää kaikille hänen pyhillensä oleman, Halleluja!