Psalmorum 146

1 Alleluja, Aggæi et Zachariæ.

Halleluja! Kiitä Herraa, minun sieluni.

2 [Lauda, anima mea, Dominum. Laudabo Dominum in vita mea; psallam Deo meo quamdiu fuero. Nolite confidere in principibus,

Minä kiitän Herraa niinkauvan kuin minä elän, ja Jumalalleni kiitoksen veisaan, niinkauvan kuin minä täällä olen.

3 in filiis hominum, in quibus non est salus.

Älkäät uskaltako päämiehiin; ihmiset he ovat, ei he voi mitään auttaa.

4 Exibit spiritus ejus, et revertetur in terram suam; in illa die peribunt omnes cogitationes eorum.

Sillä ihmisen henki pitää erkaneman, ja hänen täytyy maaksi tulla jälleen: silloin ovat kaikki hänen aivoituksensa hukassa.

5 Beatus cujus Deus Jacob adjutor ejus, spes ejus in Domino Deo ipsius:

Autuas on se, jonka apu Jakobin Jumala on, jonka toivo Herrassa hänen Jumalassansa on;

6 qui fecit cælum et terram, mare, et omnia quæ in eis sunt.

Joka taivaan ja maan, meren ja kaikki, jotka niissä ovat, tehnyt on, joka totuuden pitää ijankaikkisesti;

7 Qui custodit veritatem in sæculum; facit judicium injuriam patientibus; dat escam esurientibus. Dominus solvit compeditos;

Joka oikeuden saattaa niille, jotka väkivaltaa kärsivät, joka isoovaiset ravitsee. Herra kirvottaa vangitut:

8 Dominus illuminat cæcos. Dominus erigit elisos; Dominus diligit justos.

Herra avaa sokian silmät: Herra nostaa kukistetut: Herra rakastaa vanhurskaita.

9 Dominus custodit advenas, pupillum et viduam suscipiet, et vias peccatorum disperdet.

Herra varjelee vieraat, ja holhoo orpoja ja leskiä, ja jumalattomain tien hajoittaa.

10 Regnabit Dominus in sæcula; Deus tuus, Sion, in generationem et generationem.]

Herra on kuningas ijankaikkisesti, sinun Jumalas, Zion, suvusta sukuun, Halleluja!