Psalmorum 129

1 Canticum graduum. [Sæpe expugnaverunt me a juventute mea, dicat nunc Israël;

Veisu korkeimmassa Kuorissa. He ovat usein minua ahdistaneet, hamasta nuoruudestani, sanokaan nyt Israel;

2 sæpe expugnaverunt me a juventute mea: etenim non potuerunt mihi.

He ovat usein minua ahdistaneet, hamasta nuoruudestani; mutta ei he minua voittaneet.

3 Supra dorsum meum fabricaverunt peccatores; prolongaverunt iniquitatem suam.

Kyntäjät ovat minun selkäni päällä kyntäneet, ja vakonsa pitkäksi vetäneet.

4 Dominus justus concidit cervices peccatorum.

Herra, joka vanhurskas on, on jumalattomain köydet katkonut.

5 Confundantur, et convertantur retrorsum omnes qui oderunt Sion.

Tulkoon häpiään ja kääntyköön takaperin kaikki, jotka Zionia vihaavat.

6 Fiant sicut fœnum tectorum, quod priusquam evellatur exaruit:

Olkoon niinkuin ruoho kattojen päällä, joka kuivettuu ennen kuin se reväistään ylös,

7 de quo non implevit manum suam qui metit, et sinum suum qui manipulos colligit.

Joista niittäjä ei kättänsä täytä, eikä lyhteensitoja syliänsä;

8 Et non dixerunt qui præteribant: Benedictio Domini super vos. Benediximus vobis in nomine Domini.]

Eikä yksikään ohitsekäypä sano: olkoon Herran siunaus teidän päällänne: me siunaamme teitä Herran nimeen.