Proverbiorum 16
1 [Hominis est animam præparare, et Domini gubernare linguam.
Ihminen aikoo sydämessänsä; vaan Herralta tulee kielen vastaus.
2 Omnes viæ hominis patent oculis ejus; spirituum ponderator est Dominus.
Jokaisen mielestä on hänen tiensä puhdas; mutta Herra tutkistelee sydämet.
3 Revela Domino opera tua, et dirigentur cogitationes tuæ.
Anna Herran haltuun sinun työs, niin sinun aivoitukses menestyy.
4 Universa propter semetipsum operatus est Dominus; impium quoque ad diem malum.
Herra tekee kaikki itse tähtensä, niin myös jumalattoman pahaksi päiväksi.
5 Abominatio Domini est omnis arrogans; etiamsi manus ad manum fuerit, non est innocens. Initium viæ bonæ facere justitiam; accepta est autem apud Deum magis quam immolare hostias.
Jokainen ylpiä on Herralle kauhistus, ja ei pääse rankaisematta, ehkä he kaikki yhtä pitäisivät.
6 Misericordia et veritate redimitur iniquitas, et in timore Domini declinatur a malo.
Laupiuden ja totuuden kautta pahateko sovitetaan, ja Herran pelvolla paha vältetään.
7 Cum placuerint Domino viæ hominis, inimicos quoque ejus convertet ad pacem.
Jos jonkun tiet ovat Herralle kelvolliset, niin hän myös kääntää hänen vihamiehensä rauhaan.
8 Melius est parum cum justitia quam multi fructus cum iniquitate.
Parempi on vähä vanhurskaudessa, kuin suuri saalis vääryydessä.
9 Cor hominis disponit viam suam, sed Domini est dirigere gressus ejus.]
Ihmisen sydän aikoo tiensä; vaan Herra johdattaa hänen käymisensä.
10 [Divinatio in labiis regis; in judicio non errabit os ejus.
Ennustus on kuninkaan huulissa: ei hänen suunsa puhu tuomiossa väärin.
11 Pondus et statera judicia Domini sunt, et opera ejus omnes lapides sacculi.
Oikia puntari ja vaaka on Herralta, ja kaikki painokivet kukkarossa ovat hänen tekoansa.
12 Abominabiles regi qui agunt impie, quoniam justitia firmatur solium.
Kuninkaan edessä on kauhistus väärin tehdä; sillä vanhurskaudella istuin vahvistetaan.
13 Voluntas regum labia justa; qui recta loquitur diligetur.
Oikia neuvo on kuninkaalle otollinen; ja joka oikein puhuu, häntä rakastetaan.
14 Indignatio regis nuntii mortis, et vir sapiens placabit eam.
Kuninkaan viha on kuoleman sanansaattaja; ja viisas mies lepyttää hänen.
15 In hilaritate vultus regis vita, et clementia ejus quasi imber serotinus.]
Kuin kuninkaan kasvo on leppyinen, siinä on elämä, ja hänen armonsa on niinkuin hiljainen sade.
16 [Posside sapientiam, quia auro melior est, et acquire prudentiam, quia pretiosior est argento.
Ota viisautta tykös, sillä se on parempi kultaa: ja saada ymmärrystä on kalliimpi hopiaa.
17 Semita justorum declinat mala; custos animæ suæ servat viam suam.
Siviän tiet välttävät pahaa, ja joka sielunsa varjelee, se tiestänsä ottaa vaarin.
18 Contritionem præcedit superbia, et ante ruinam exaltatur spiritus.
Joka alennetaan, se ensisti tulee ylpiäksi; ja ylpeys on aina lankeemuksen edellä.
19 Melius est humiliari cum mitibus quam dividere spolia cum superbis.
Parempi on nöyränä olla siveiden kanssa, kuin jakaa suurta saalista ylpeiden kanssa.
20 Eruditus in verbo reperiet bona, et qui sperat in Domino beatus est.
Joka jonkun asian viisaasti alkaa, hän löytää onnen; ja se on autuas, joka luottaa Herraan.
21 Qui sapiens est corde appellabitur prudens, et qui dulcis eloquio majora percipiet.
Toimellinen mies ylistetään viisautensa tähden; ja suloinen puhe lisää oppia.
22 Fons vitæ eruditio possidentis; doctrina stultorum fatuitas.]
Viisaus on elämän lähde hänelle, joka sen saanut on, vaan tyhmäin oppi on hulluus.
23 [Cor sapientis erudiet os ejus, et labiis ejus addet gratiam.
Viisas sydän puhuu toimellisesti, ja hänen huulensa opettavat hyvin.
24 Favus mellis composita verba; dulcedo animæ sanitas ossium.
Suloiset sanat ovat mesileipää; ne lohduttavat sielua, ja virvoittavat luut.
25 Est via quæ videtur homini recta, et novissima ejus ducunt ad mortem.
Monella on tie mielestänsä oikia, vaan se johdattaa viimein kuolemaan.
26 Anima laborantis laborat sibi, quia compulit eum os suum.
Moni tulee suureen vahinkoon oman suunsa kautta.
27 Vir impius fodit malum, et in labiis ejus ignis ardescit.
Jumalatoin ihminen kaivaa onnettomuutta, ja hänen suussansa palaa niinkuin tuli.
28 Homo perversus suscitat lites, et verbosus separat principes.
Väärä ihminen saattaa riidan, ja panettelia tekee ruhtinaat eripuraisiksi.
29 Vir iniquus lactat amicum suum, et ducit eum per viam non bonam.
Viekas ihminen houkuttelee lähimmäistänsä, ja johdattaa hänen pahalle tielle.
30 Qui attonitis oculis cogitat prava, mordens labia sua perficit malum.
Joka silmää iskee, ei se hyvää ajattele, ja joka huuliansa pureskelee, se pahaa matkaan saattaa.
31 Corona dignitatis senectus, quæ in viis justitiæ reperietur.
Harmaat hiukset ovat kunnian kruunu, joka löydetään vanhurskauden tiellä.
32 Melior est patiens viro forti, et qui dominatur animo suo expugnatore urbium.
Kärsivällinen on parempi kuin väkevä; ja joka hillitsee mielensä, on parempi, kuin se joka kaupungin voittaa.
33 Sortes mittuntur in sinum, sed a Domino temperantur.]
Arpa heitetään syliin, vaan Herralta tulee kaikki sen meno.
