Mattheum 24
1 Et egressus Jesus de templo, ibat. Et accesserunt discipuli ejus, ut ostenderent ei ædificationes templi.
Ja Jesus meni ulos ja läksi pois templistä, ja hänen opetuslapsensa tulivat osoittamaan hänelle templin rakennuksia.
2 Ipse autem respondens dixit illis: Videtis hæc omnia? amen dico vobis, non relinquetur hic lapis super lapidem, qui non destruatur.
Niin sanoi Jesus heille: ettekö te kaikkia näitä näe? Totisesti sanon minä teille: ei pidä tässä jätettämän kiveä kiven päälle, joka ei maahan jaoteta.
3 Sedente autem eo super montem Oliveti, accesserunt ad eum discipuli secreto, dicentes: Dic nobis, quando hæc erunt? et quod signum adventus tui, et consummationis sæculi? (aiōn g165)
Mutta kuin hän istui Öljymäellä, menivät opetuslapset hänen tykönsä erinänsä ja sanoivat: sano meille: koska tämä tapahtuu, ja mikä sinun tulemises ja maailman lopun merkki ollee? (aiōn g165)
4 Et respondens Jesus, dixit eis: Videte ne quis vos seducat:
Ja Jesus vastasi ja sanoi heille: katsokaat, ettei kenkään teitä viettele.
5 multi enim venient in nomine meo, dicentes: Ego sum Christus: et multos seducent.
Sillä monta tulevat minun nimeeni, sanoen: minä olen Kristus! ja viettelevät monta.
6 Audituri enim estis prælia, et opiniones præliorum. Videte ne turbemini: oportet enim hæc fieri, sed nondum est finis:
Niin te saatte kuulla sotia ja sanomia sodista. Katsokaat, ettette peljästy; sillä kaikki nämät pitää tapahtuman, mutta ei vielä ole loppu.
7 consurget enim gens in gentem, et regnum in regnum, et erunt pestilentiæ, et fames, et terræmotus per loca:
Sillä kansan pitää kansaa vastaan nouseman ja valtakunnan valtakuntaa vastaan, ja tulee ruttotauti ja nälkä ja maanjäristys moneen paikkaan.
8 hæc autem omnia initia sunt dolorum.
Mutta kaikki nämät ovat murhetten alku.
9 Tunc tradent vos in tribulationem, et occident vos: et eritis odio omnibus gentibus propter nomen meum.
Silloin he ylönantavat teitä vaivaan ja tappavat teidät, ja te tulette vihattavaksi kaikilta pakanoilta minun nimeni tähden.
10 Et tunc scandalizabuntur multi, et invicem tradent, et odio habebunt invicem.
Ja silloin monta pahenevat, ja keskenänsä pettävät toinen toisensa, ja vihaavat toinen toistansa keskenänsä.
11 Et multi pseudoprophetæ surgent, et seducent multos.
Ja monta väärää prophetaa nousevat ja viettelevät monta.
12 Et quoniam abundavit iniquitas, refrigescet caritas multorum:
Ja että vääryys saa vallan, niin rakkaus monessa kylmenee.
13 qui autem perseveraverit usque in finem, hic salvus erit.
Mutta joka vahvana pysyy loppuun asti, se tulee autuaaksi.
14 Et prædicabitur hoc Evangelium regni in universo orbe, in testimonium omnibus gentibus: et tunc veniet consummatio.
Ja tämä valtakunnan evankeliumi pitää saarnattaman kaikessa maailmassa, kaikille pakanoille todistukseksi; ja silloin tulee loppu.
15 Cum ergo videritis abominationem desolationis, quæ dicta est a Daniele propheta, stantem in loco sancto, qui legit, intelligat:
Kuin te siis näette hävityksen kauhistuksen, josta sanottu on Daniel prophetan kautta, seisovan pyhässä siassa; (joka tämän lukee, hän ymmärtäköön!)
16 tunc qui in Judæa sunt, fugiant ad montes:
Silloin ne, jotka Juudeassa ovat, paetkoot vuorille.
17 et qui in tecto, non descendat tollere aliquid de domo sua:
Ja joka katon päällä on, älköön astuko alas ottamaan jotakin huoneestansa.
18 et qui in agro, non revertatur tollere tunicam suam.
Ja joka pellolla on, älköön palatko vaatteitansa ottamaan.
19 Væ autem prægnantibus et nutrientibus in illis diebus!
Voi raskaita ja imettäväisiä niinä päivinä!
20 Orate autem ut non fiat fuga vestra in hieme, vel sabbato:
Mutta rukoilkaat, ettei teidän pakonne tapahtuisi talvella eikä sabbatina;
21 erit enim tunc tribulatio magna, qualis non fuit ab initio mundi usque modo, neque fiet.
Sillä silloin pitää suuren vaivan oleman, jonka kaltaista ei ole ollut maailman alusta niin tähän asti, ei myös tule.
22 Et nisi breviati fuissent dies illi, non fieret salva omnis caro: sed propter electos breviabuntur dies illi.
Ja ellei ne päivät olisi lyhennetyt, niin ei yksikään liha tulisi autuaaksi; mutta valittuin tähden pitää ne päivät lyhennettämän.
23 Tunc si quis vobis dixerit: Ecce hic est Christus, aut illic: nolite credere.
Silloin jos joku teille sanois: katso, tässä on Kristus taikka siellä! älkäät uskoko.
24 Surgent enim pseudochristi, et pseudoprophetæ: et dabunt signa magna, et prodigia, ita ut in errorem inducantur (si fieri potest) etiam electi.
Sillä väärät Kristukset ja väärät prophetat nousevat, ja tekevät suuria ihmeitä ja merkkejä: niin että myös, jos taitais tapahtua, valitutkin eksytettäisiin.
25 Ecce prædixi vobis.
Katso, minä olen teille sen ennen sanonut.
26 Si ergo dixerint vobis: Ecce in deserto est, nolite exire; Ecce in penetralibus, nolite credere.
Jos he siis teille sanovat: katso, hän on korvessa! niin älkäät menkö ulos; katso, hän on kammiossa! älkäät uskoko.
27 Sicut enim fulgur exit ab oriente, et paret usque in occidentem: ita erit et adventus Filii hominis.
Sillä niinkuin pitkäisen tuli leimahtaa idästä ja näkyy hamaan länteen, niin on myös Ihmisen Pojan tulemus.
28 Ubicumque fuerit corpus, illic congregabuntur et aquilæ.
Sillä kussa raato on, siihen kotkat kokoontuvat.
29 Statim autem post tribulationem dierum illorum sol obscurabitur, et luna non dabit lumen suum, et stellæ cadent de cælo, et virtutes cælorum commovebuntur:
Mutta kohta sen ajan vaivan jälkeen aurinko pimenee, ja kuu ei anna valoansa, ja tähden putoavat taivaasta, ja taivaan voimat pitää liikutettaman.
30 et tunc parebit signum Filii hominis in cælo: et tunc plangent omnes tribus terræ: et videbunt Filium hominis venientem in nubibus cæli cum virtute multa et majestate.
Ja silloin näkyy Ihmisen Pojan merkki taivaassa, ja silloin kaikki sukukunnat maassa parkuvat ja saavat nähdä Ihmisen Pojan tulevan taivaan pilvissä suurella voimalla ja kunnialla.
31 Et mittet angelos suos cum tuba, et voce magna: et congregabunt electos ejus a quatuor ventis, a summis cælorum usque ad terminos eorum.
Ja hän lähettää enkelinsä suurella basunan äänellä, ja he kokoovat hänen valittunsa neljästä tuulesta, yhdestä taivasten äärestä niin toiseen.
32 Ab arbore autem fici discite parabolam: cum jam ramus ejus tener fuerit, et folia nata, scitis quia prope est æstas:
Mutta oppikaat fikunapuusta vertaus: kuin sen oksa on tuores ja lehdet puhkeavat, niin te tiedätte suven läsnä olevan:
33 ita et vos cum videritis hæc omnia, scitote quia prope est, in januis.
Niin myös te, kuin te näette nämät kaikki, tietäkäät, että se on läsnä, oven edessä.
34 Amen dico vobis, quia non præteribit generatio hæc, donec omnia hæc fiant.
Totisesti sanon minä teille: ei suinkaan tämän sukukunnan pidä hukkuman ennen kuin kaikki nämät tapahtuvat.
35 Cælum et terra transibunt, verba autem mea non præteribunt.
Taivas ja maa pitää hukkuman, mutta minun sanani ei pidä suinkaan hukkaantuman.
36 De die autem illa et hora nemo scit, neque angeli cælorum, nisi solus Pater.
Vaan siitä päivästä ja hetkestä ei tiedä kenkään, ei taivaan enkelitkään, vaan minun Isäni yksinänsä.
37 Sicut autem in diebus Noë, ita erit et adventus Filii hominis:
Mutta niinkuin Noan ajat olivat, niin pitää myös Ihmisen Pojan tulemus oleman.
38 sicut enim erant in diebus ante diluvium comedentes et bibentes, nubentes et nuptum tradentes, usque ad eum diem, quo intravit Noë in arcam,
Sillä niinkuin he niinä päivinä vedenpaisumisen edellä olivat, söivät ja joivat, naivat ja huolivat, hamaan siihen päivään asti, jona Noa arkkiin sisälle meni,
39 et non cognoverunt donec venit diluvium, et tulit omnes: ita erit et adventus Filii hominis.
Ja ei tietäneet ennen kuin vedenpaisumus tuli, ja otti pois kaikki: niin pitää myös Ihmisen Pojan tulemus oleman.
40 Tunc duo erunt in agro: unus assumetur, et unus relinquetur.
Silloin on kaksi kedolla: yksi otetaan ylös, ja toinen jätetään.
41 Duæ molentes in mola: una assumetur, et una relinquetur.
Kaksi jauhavat myllyssä: yksi otetaan ylös, ja toinen jätetään.
42 Vigilate ergo, quia nescitis qua hora Dominus vester venturus sit.
Valvokaat siis; sillä ette tiedä, millä hetkellä teidän Herranne on tuleva.
43 Illud autem scitote, quoniam si sciret paterfamilias qua hora fur venturus esset, vigilaret utique, et non sineret perfodi domum suam.
Mutta se tietäkäät: jos perheenisäntä tietäis, millä hetkellä varas on tuleva, kaiketi hän valvois, eikä sallisi kaivaa huonettansa.
44 Ideo et vos estote parati: quia qua nescitis hora Filius hominis venturus est.
Sentähden olkaat te myös valmiit; sillä millä hetkellä ette luulekaan, tulee Ihmisen Poika.
45 Quis, putas, est fidelis servus, et prudens, quem constituit dominus suus super familiam suam ut det illis cibum in tempore?
Kuka siis on uskollinen ja toimellinen palvelia, jonka Herra pani perheensä päälle, antamaan heille ruokaa ajallansa?
46 Beatus ille servus, quem cum venerit dominus ejus, invenerit sic facientem.
Autuas on se palvelia, jonka Herra löytää niin tehneeksi, kuin hän tulee.
47 Amen dico vobis, quoniam super omnia bona sua constituet eum.
Totisesti sanon minä teille: hän panee hänen kaiken hyvyytensä päälle.
48 Si autem dixerit malus servus ille in corde suo: Moram fecit dominus meus venire:
Mutta jos paha palvelia sanoo sydämessänsä: minun Herrani viipyy tulemasta;
49 et cœperit percutere conservos suos, manducet autem et bibat cum ebriosis:
Ja rupee pieksämään leipäveljiänsä, niin myös syömään ja juomaan juomarien kanssa:
50 veniet dominus servi illius in die qua non sperat, et hora qua ignorat:
Niin sen palvelian Herra tulee sinä päivänä, jona ei hän luulekaan, ja sillä hetkellä, jolla ei hän tiedä.
51 et dividet eum, partemque ejus ponet cum hypocritis: illic erit fletus et stridor dentium.
Ja hän eroittaa hänen, ja antaa hänelle osan ulkokullattuin kanssa: siellä pitää oleman itku ja hammasten kiristys.
