Mattheum 22
1 Et respondens Jesus, dixit iterum in parabolis eis, dicens:
Ja Jesus vastaten puhui taas heille vertauksilla, sanoen:
2 Simile factum est regnum cælorum homini regi, qui fecit nuptias filio suo.
Taivaan valtakunta on kuninkaan vertainen, joka teki häitä pojallensa,
3 Et misit servos suos vocare invitatos ad nuptias, et nolebant venire.
Ja lähetti palveliansa kutsumaan kutsutuita häihin, ja ei he tahtoneet tulla.
4 Iterum misit alios servos, dicens: Dicite invitatis: Ecce prandium meum paravi, tauri mei et altilia occisa sunt, et omnia parata: venite ad nuptias.
Taas hän lähetti toiset palveliat, sanoen: sanokaat kutsutuille: katso, minä valmistin atriani, härkäni ja syöttilääni ovat tapetut, ja kaikki ovat valmistetut: tulkaat häihin!
5 Illi autem neglexerunt: et abierunt, alius in villam suam, alius vero ad negotiationem suam:
Mutta he katsoivat ylön, ja menivät pois, yksi pellollensa, toinen kaupallensa.
6 reliqui vero tenuerunt servos ejus, et contumeliis affectos occiderunt.
Mutta muut ottivat kiinni hänen palveliansa, ja pilkkasivat heitä, ja tappoivat.
7 Rex autem cum audisset, iratus est: et missis exercitibus suis, perdidit homicidas illos, et civitatem illorum succendit.
Mutta kuin kuningas sen kuuli, vihastui hän, ja lähetti sotaväkensä, ja hukutti ne murhamiehet, ja heidän kaupunkinsa poltti.
8 Tunc ait servis suis: Nuptiæ quidem paratæ sunt, sed qui invitati erant, non fuerunt digni:
Silloin hän sanoi palvelioillensa: häät tosin ovat valmistetut, mutta kutsutut ei olleet mahdolliset.
9 ite ergo ad exitus viarum, et quoscumque inveneritis, vocate ad nuptias.
Menkäät siis teiden haaroihin, ja kaikki, jotka te löydätte, kutsukaat häihin.
10 Et egressi servi ejus in vias, congregaverunt omnes quos invenerunt, malos et bonos: et impletæ sunt nuptiæ discumbentium.
Ja palveliat menivät ulos teille, ja kokosivat kaikki, jotka he löysivät, pahat ja hyvät; ja häähuone täytettiin vieraista.
11 Intravit autem rex ut videret discumbentes, et vidit ibi hominem non vestitum veste nuptiali.
Niin kuningas meni katsomaan vieraita, ja näki siellä yhden ihmisen, joka ei ollut vaatetettu häävaatteilla.
12 Et ait illi: Amice, quomodo huc intrasti non habens vestem nuptialem? At ille obmutuit.
Niin hän sanoi hänelle: ystäväni, kuinkas tänne tulit, ja ei sinulla ole häävaatteita? Mutta hän vaikeni.
13 Tunc dicit rex ministris: Ligatis manibus et pedibus ejus, mittite eum in tenebras exteriores: ibi erit fletus et stridor dentium.
Silloin sanoi kuningas palvelioille: sitokaat hänen kätensä ja jalkansa, ottakaat ja heittäkäät häntä ulkoiseen pimeyteen; siellä pitää oleman itku ja hammasten kiristys.
14 Multi enim sunt vocati, pauci vero electi.
Sillä monta on kutsuttu, mutta harvat ovat valitut.
15 Tunc abeuntes pharisæi, consilium inierunt ut caperent eum in sermone.
Silloin Pharisealaiset menivät pitämään neuvoa, kuinka he hänen sanoissa solmeaisivat.
16 Et mittunt ei discipulos suos cum Herodianis, dicentes: Magister, scimus quia verax es, et viam Dei in veritate doces, et non est tibi cura de aliquo: non enim respicis personam hominum:
Ja he lähettivät hänen tykönsä opetuslapsensa Herodilaisten kanssa, sanoen: Mestari, me tiedämme sinun totiseksi, ja sinä opetat Jumalan tien totuudessa, et myös tottele ketään; sillä et sinä katso ihmisten muotoa.
17 dic ergo nobis quid tibi videtur, licet censum dare Cæsari, an non?
Sano siis meille, kuinkas luulet: sopiiko keisarille antaa veroa taikka ei?
18 Cognita autem Jesus nequitia eorum, ait: Quid me tentatis, hypocritæ?
Mutta kuin Jeesus ymmärsi heidän pahuutensa, sanoi hän: mitä te ulkokullatut kiusaatte minua?
19 ostendite mihi numisma census. At illi obtulerunt ei denarium.
Osoittakaat minulle veroraha. Niin he antoivat hänelle verorahan.
20 Et ait illis Jesus: Cujus est imago hæc, et superscriptio?
Ja hän sanoi heille: kenenkä on tämä kuva ja päällekirjoitus?
21 Dicunt ei: Cæsaris. Tunc ait illis: Reddite ergo quæ sunt Cæsaris, Cæsari: et quæ sunt Dei, Deo.
He sanoivat hänelle: keisarin. Niin hän sanoi heille: antakaat keisarille, mitkä keisarin ovat, ja Jumalalle, mitkä Jumalan ovat.
22 Et audientes mirati sunt, et relicto eo abierunt.
Ja kuin he nämät kuulivat, ihmettelivät he, ja luopuivat hänestä, ja menivät pois.
23 In illo die accesserunt ad eum sadducæi, qui dicunt non esse resurrectionem: et interrogaverunt eum,
Sinä päivänä tulivat Saddukealaiset hänen tykönsä, jotka sanovat, ettei ylösnousemusta ole, ja kysyivät häneltä,
24 dicentes: Magister, Moyses dixit: Si quis mortuus fuerit non habens filium, ut ducat frater ejus uxorem illius, et suscitet semen fratri suo.
Sanoen: Mestari! Moses sanoi: jos joku kuolee lapsetoinna, niin hänen veljensä pitää naiman hänen emäntänsä ja herättämän veljellensä siemenen.
25 Erant autem apud nos septem fratres: et primus, uxore ducta, defunctus est: et non habens semen, reliquit uxorem suam fratri suo.
Niin oli meidän seassamme seitsemän veljestä, ja kuin ensimäinen nai, niin se kuoli. Ja ettei hänellä ollut siementä, jätti hän emäntänsä veljellensä.
26 Similiter secundus, et tertius usque ad septimum.
Niin myös toinen ja kolmas, hamaan seitsemänteen asti.
27 Novissime autem omnium et mulier defuncta est.
Mutta kaikkein viimein kuoli myös se vaimo.
28 In resurrectione ergo cujus erit de septem uxor? omnes enim habuerunt eam.
Kenenkä emännän siis näistä seitsemästä pitää hänen ylösnousemisessa oleman? Sillä kaikki ovat häntä pitäneet.
29 Respondens autem Jesus, ait illis: Erratis nescientes Scripturas, neque virtutem Dei.
Niin Jesus vastaten sanoi heille: te eksytte ja ette tiedä Raamatuita, eikä Jumalan voimaa.
30 In resurrectione enim neque nubent, neque nubentur: sed erunt sicut angeli Dei in cælo.
Sillä ylösnousemisessa ei naida eikä huolla, mutta he ovat niinkuin Jumalan enkelit taivaassa.
31 De resurrectione autem mortuorum non legistis quod dictum est a Deo dicente vobis:
Mutta ettekö te ole lukeneet kuolleitten ylösnousemisesta, mitä teille on Jumalalta sanottu, joka sanoo:
32 Ego sum Deus Abraham, et Deus Isaac, et Deus Jacob? Non est Deus mortuorum, sed viventium.
Minä olen Abrahamin Jumala, ja Isaakin Jumala, ja Jakobin Jumala? Ei ole Jumala kuolleiden Jumala, mutta elävien.
33 Et audientes turbæ, mirabantur in doctrina ejus.
Ja kuin kansa sen kuuli, hämmästyivät he hänen oppiansa.
34 Pharisæi autem audientes quod silentium imposuisset sadducæis, convenerunt in unum:
Mutta kuin Pharisealaiset sen kuulivat, että hän oli Saddukealaisten suun tukinnut, kokoontuivat he yhteen.
35 et interrogavit eum unus ex eis legis doctor, tentans eum:
Ja yksi lain-opettaja heistä kysyi häneltä, kiusaten häntä, ja sanoi:
36 Magister, quod est mandatum magnum in lege?
Mestari, mikä on suurin käsky laissa?
37 Ait illi Jesus: Diliges Dominum Deum tuum ex toto corde tuo, et in tota anima tua, et in tota mente tua.
Niin Jesus sanoi hänelle: sinun pitää rakastaman Herraa sinun Jumalaas, kaikesta sydämestäs, ja kaikesta sielustas, ja kaikesta mielestäs:
38 Hoc est maximum, et primum mandatum.
Tämä on ensimäinen ja suurin käsky.
39 Secundum autem simile est huic: Diliges proximum tuum, sicut teipsum.
Toinen on tämän kaltainen: sinun pitää rakastaman lähimmäistäs niinkuin itse sinuas.
40 In his duobus mandatis universa lex pendet, et prophetæ.
Näissä kahdessa käskyssä kaikki laki ja prophetat riippuvat.
41 Congregatis autem pharisæis, interrogavit eos Jesus,
Koska Pharisealaiset koossa olivat, kysyi heiltä Jesus,
42 dicens: Quid vobis videtur de Christo? cujus filius est? Dicunt ei: David.
Sanoen: mitä teille näkyy Kristuksesta, kenenkä poika hän on? he sanoivat hänelle: Davidin.
43 Ait illis: Quomodo ergo David in spiritu vocat eum Dominum, dicens:
Hän sanoi heille: kuinka siis David kutsuu hengessä hänen Herraksi? sanoen:
44 Dixit Dominus Domino meo: Sede a dextris meis, donec ponam inimicos tuos scabellum pedum tuorum?
Herra sanoi minun Herralleni: istu minun oikealla kädelläni, siihenasti kuin minä panen vihollises sinun jalkais astinlaudaksi.
45 Si ergo David vocat eum Dominum, quomodo filius ejus est?
Jos siis David kutsuu hänen Herraksi, kuinka hän on hänen poikansa?
46 Et nemo poterat ei respondere verbum: neque ausus fuit quisquam ex illa die eum amplius interrogare.
Ja ei kenkään taitanut häntä mitään vastata: ei myös yksikään rohjennut sen päivän perästä häneltä enempää kysyä.
